Somegurun vinkit: Näin vältät nettiraivon

Kortesuo
Viime aikoina on puhuttu paljon nettiraivosta. Moni kuitenkin osaa keskustella sosiaalisessa mediassa aivan asiallisesti. Kouluttaja, tietokirjailija Katleena Kortesuo kertoo, miten se tapahtuu.
 
On lähdettävä liikkeelle asiallisen keskustelun tuntomerkeistä.
 
– Siinä ei ole kärkevyyttä ja siinä näkyy molemminpuolinen arvostus. Voidaan olla eri mieltä. Peilaillaan, ymmärretään, saatetaan silti pysyä omassa mielipiteessä.
 
Vaikka ei siis olisi samaa mieltä keskustelijan kanssa, toista ei tarvitse tyrmätä.
 
– Voi sanoa, että hyvä pointti, ymmärrän kyllä näkökulmasi, osuva perustelu tai kiitos hyvästä kommentista.
Jos ihminen on organisaation edustaja, hänelle sellainen viha on sallittua, joka kohdistuu esimerkiksi olosuhteisiin tai nimeämättömään ulkoiseen tahoon.
 
Kortesuon mukaan tunteetkin voivat näkyä. Ne saattavat olla sanavalintoja tai vaikkapa emojeita eli hymiö- ja kuvasymboleita. Voi myös käyttää erilaisia tunnetta kuvaavia sanoja kuten uu, aa, hehheh, tirsk tai huoh. Jos haluaa ilmaista suuttumusta, emojit toimivat hyvin. Toista ei voi lähteä sanallisesti haukkumaan.
 
– Jos ihminen on organisaation edustaja, hänelle sellainen viha on sallittua, joka kohdistuu esimerkiksi olosuhteisiin tai nimeämättömään ulkoiseen tahoon. Voi esimerkiksi olla vihainen ja surullinen turvapaikanhakijoiden salakuljettajille, koska ihmisiä hukkuu Välimereen. Jos ilmaisee vihaa yksilöä tai vaikkapa vähemmistöä kohtaan, ollaan sen sijaan vaarallisilla vesillä. Sitä ei pidä tehdä.
 
Milloin kannattaa lopettaa keskustelu?
 
Kun somessa saa vihaista viestiä, kannattaa vastata mahdollisimman positiivisesti, rakentavasti ja keskustelevasti.
 
– Aina pitää viestiä keskustelukumppanin näkökulmasta. Ihan turha esimerkiksi todistella Raamatusta mitään, jos toinen osapuoli ei usko Raamattuun. Kyllä se kuunteleminen on avainsana.
 
Kuunteleminen tarkoittaa esimerkiksi tarkentavia kysymyksiä tai toiselle vastaamista, jos hän kysyy jotain. Kuuntelun näkyy siitäkin, että esimerkiksi Twitterissä merkkaa kommentin suosikki-merkinnällä tai tykkää Facebookissa.
 
– Näin pystyy kuittaamaan, että nyt minä olen lukenut sen. Se on tapa kertoa, että olen läsnä. Kysymyksissä on tärkeätä, että ne ovat enemmän saattavia kuin tivaavia. ”Avaa ajatuksiasi” tai ”kerro enemmän” ovat saattavia kysymyksiä. ”Miksi ihmeessä luulet niin” on jo tivaava.
 
Mistä tietää, että keskustelu on syytä lopettaa?
 
– Jos toinen osapuoli reagoi hyvin vahvasti ja negatiivisella tunteella, kannattaa mieluummin kiittää ja toivottaa iloista päivänjatkoa. Jos oma pulssi nousee, pitää kanssa lopettaa. Siitä syntyy riita. jos itse ärtyy tai toinen on ärtynyt.
Ylipäätään toivon, että seurakuntien edustajia olisi enemmän somessa. Haluan lähettää rohkaisevan viestin. Jokainen ihminen jolla on lähimmäisenrakkautta ja tolkku päässä, osaa kyllä somessa käyttäytyä.”
 
Uskontokriittiset tuovat lisämausteensa
 
Organisaation edustajan kannattaa Katleena Kortesuon mukaan välttää sosiaalisessa mediassa sarkasmia, koska aina joku ottaa sen tosissaan. On eri asia, jos henkilö tunnetaan laajalti siitä, että hän käyttää viestinnässään ironiaa. Tämä vaatii kuitenkin usein viestijältä melko pitkän some-historian.
 
Kirkkoa, seurakuntia sekä niiden työntekijöitä some-keskustelijoina koskee Kortesuon mukaan aivan samat säännöt kuin muitakin organisaatioita.
 
– Noudata tavoitteitasi, viesti kohderyhmäsi mukaan, toteuta sitä tehtävää, jota olet tekemässä. Sinne ei mennä kiistelemään. Kyllähän kirkon työntekijöille lisämausteensa tuo porukka, joka on seurakunta- tai uskontokriittistä. On eri asia olla porkkananviljelijä. Ei heillä ole vastustajia.
 
– Ylipäätään toivon, että seurakuntien edustajia olisi enemmän somessa. Haluan lähettää rohkaisevan viestin. Jokainen ihminen jolla on lähimmäisenrakkautta ja tolkku päässä, osaa kyllä somessa käyttäytyä, Kortesuo lisää.
 
Näkyykö sosiaalisessa mediassa, että kirkossa on yli 20 000 työntekijää ja 4 miljoonaa jäsentä?
– Ei se näytä siltä. Ehdottomasti enemmän pitäisi saada seurakuntien väkeä sosiaaliseen mediaan. Esimerkiksi pastori Aija Pöyri (@aijjaa) on hyvä esimerkki, kuinka voi toimia omana persoonanaan aidosti ja välittävästi. Hän kohtaa erinomaisen hyvin ja ihmislähtöisesti toisia ihmisiä somessa. Siinä on niin sanotusti lähetyskäsky kohdillaan.
Teksti: Johannes Ijäs
Mainokset

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s