Sosiaalinen media paransi nokialaisten ja seurakunnan välit

marko

Pienehköllä Nokian seurakunnalla on Facebook-tykkäyksiä enemmän kuin millään muulla paikallisseurakunnalla. Yhtymistäkin vain Tampereella on enemmän.

Tästä voi ”syyttää” Nokian seurakunnan entistä tiedottajaa Marko Honkaniemeä ja hänen apureitaan. Kaikki lähti liikkeelle seurakuntakeskuksen seinille laitetuista mainoksista, joihin oli kirjoitettu iskulauseita. Niistä tuli maankuuluja. Mainoksia alettiin julkaista myös seurakunnan Facebook-sivuilla. Sitä kautta ne levisivät laajalle. Moni muistanee esimerkiksi banderollin ”Vältä jouluruuhkaa – tule kirkkoon jo nyt”.

Yksi Nokian banderolleista poltettiin vuonna 2013. Tekijöitä ei ole vieläkään saatu kiinni.

– Olin ihan maani myynyt sinä aamuna, kun nähtiin ne poltetun banderollin jäänteet. Lähestulkoon itkin. Ajattelin, että tämä homma loppuu tähän. Työkaveri tukipalvelujen puolelta kuitenkin sanoi, että uutta putkeen vaan, Honkaniemi muistelee.

Pian seurakuntakeskuksen seinällä oli jälleen banderolli: ”Liekkejä on monta, valo on yksi”.

Oivallus tuli kerran yhden kaverin suusta, kun hän sanoi, että nyt olette tehneet sellaisen homman, että pääsitte nokialaisten aamukahvipöytiin puheenaiheeksi.”

– Se kääntyi meidän hyväksi koko juttu. Tekisi mieli kiittää häntä, joka tuikkasi banderollin tuleen. Epäilen, että ne olivat pikkujätkien tulitikkuleikkejä, tuskin sen kummempaa, Honkaniemi sanoo.

Ne olivat kuitenkin vaarallisia leikkejä, seurakuntakeskus olisi voinut palaa.

Syvemmälle paikkakuntalaisten sieluihin

Tärkeämpää kuin Nokian seurakunnan Facebook-sivujen tykkäysten määrä, on se, mitä tapahtui seurakunnan ja kaupunkilaisten suhteelle.

– Banderollit olivat tavallaan sellainen sisäänheittotuote, jäänsärkijä, jonka avulla pystyimme uimaan syvemmälle paikkakunnan elämään.

Honkaniemi kertoo, miten seurakunta pääsi esimerkiksi yhteistyöhön urheiluseurojen ( mm. koripalloseura BC Nokia) kanssa. Fingerporin isä Pertti Jarla, vapaa-ajattelija alkoi myös tehdä banderolliyhteistyötä seurakunnan kanssa.

– Some tuli olennaiseksi osaksi seurakunnan tavoittavaa toimintaa. Oivallisuus tuli kerran yhden kaverin suusta, kun hän sanoi, että nyt olette tehneet sellaisen homman, että pääsitte nokialaisten aamukahvipöytiin puheenaiheeksi, Honkaniemi kuvaa.

Kun aikanaan Nokialla vaikutti Nokian herätys, seurakunnassa oli ilmapiiriongelmia.

– Vanha Nokia muistaa vielä ja ei hyvällä ne ajat. Kyllä siinä maine meni moneksi vuodeksi. Pahimmillaan Nokian herätyksen aikoihin seurakunta näyttäytyi riitelevänä ja eripuraisena. Että ei siellä muuta kuin tapella. Loppuvaiheista varsinkin, kun meno oli aika hurmoshenkistä, oli vastakkaiset leirit selkeästi, Honkaniemi muistelee.

Kun seurakunta tavoitti sosiaalisen median myötä kaupunkilaiset uudelleen, Honkaniemi huomasi myös työntekijöiden sisäisen ilmapiirin parantuneen.

– Meidän työilmapiiri oli siihen saakka osittain varmaan Nokia-mission ajoilta hyvin huono. Sosiaalisen median kautta tulleet asiat aiheuttivat selkeän suoristumisen. Koimme työyhteisönä ylpeyttä siitä, keitä olemme ja uskalsimme jopa sanoa, missä me olemme töissä. Työssä käytävillä tapasi iloisia ihmisiä. Oli hieno tekemisen meininki, se oli yhteinen juttu, Honkaniemi sanoo.

– Tuntui myös siltä, että en tee työtä pelkästään Nokian seurakunnassa vaan teen työtä koko kirkon puolesta. Somella ei ole maantieteellisiä rajoja, hän jatkaa.

AlkoHoly toi avun helteessä

Sosiaalisen median aktiivisuuden lisäksi Honkaniemi muistuttaa, että seurakuntien työntekijöiden pitää olla myös fyysisesti läsnä siellä, missä ihmiset ovat.

– Lähdetään tuonne oikeasti ulos seurakuntakeskuksesta. Me ainakin hämmästyimme, kun sellainen avautuminen alkoi, että he oikeasti haluavat olla kanssamme tekemisissä. Emme me olekaan se porukka, joka viimeisenä otetaan peliin, kun joukkue on valittu.

Kerran tapahtuma, johon seurakunta oli luvannut tuoda vesipulloja, peruuntui. Pullot jäivät lojumaan varastoon. Myöhemmin nokialaisella torilla talkoolaiset rakensivat toista tapahtumaa kuumassa helteessä. Seurakunnassa muistettiin vesipullot.

– Otin yhteyttä tapahtuman päällysmieheen. Sanoin, voisinko tuoda vesipulloja. Hän ilahtui jo siinä puhelimessa ihan täysin ja häkeltyi vielä enemmän, kun toimme pullot.

Pullossa luki ”Alkoholy, Nokian seurakunta”. Tästäkin tempauksesta seurakunta kertoi somessa ja lehdet kirjoittivat perässä.

– Osasimme hyödyntää tämän hyvän jutun. Kyllähän kirkko tekee valtavan määrän hyvää, kymmeniä ja satoja tuhansia hyviä tekoja. Ei sen tarvitse olla iso juttu, että siitä Faceen ottaa kuvan tai sanasen kirjoittaa. Sitä ei ehkä tarpeeksi edelleenkään osata tehdä. Kirkosta on kyllä maailman helpoin keksiä kaikkia negatiivisia juttuja, Honkaniemi sanoo.

Nokia_pilvi2

Jo pelkkä tykkääminen on kokoavaa toimintaa ja osallisuutta

Näkyykö seurakuntalaisten kasvanut luottamus kirkkoa kohtaan sitten toimintaan osallistumisessa?

– Joku vanha rovasti kysyi kerran, onko kirkossa käynti lisääntynyt, kun Nokian seurakunta on koko ajan julkisuudessa. Sanoin, että eipä varmaan eikä se ehkä ole realistinen tavoitekaan. Lähdemme siitä, että jos joku tykkää meidän päivityksestä, se on sitä osallisuutta ja kokoavaa toimintaa.

Marko Honkaniemelle viestinnällinen aktiivisuus on hiljattain poikinut myös uuden työpaikan, seitsemän ja puolen vuoden seurakuntatiedottajan työn jälkeen. Hän on nykyisin mainostoimisto Mainoskentän copywriter.

– Huomasin seurakunnassa, että voisin tällä alalla tehdä enemmänkin töitä.

Hän on silti välillä ideoistaan yhteyksissä myös vanhaan työpaikkaansa.

– Jos jotain mieleeni tulee, laitan viestiä, mutta en ole tyrkyttänyt.

Kirkon ja seurakuntien sosiaalisen median hyödyntämisessä Honkaniemi näkee paljon mahdollisuuksia. Hyvää työtä tehdäänkin jo siellä täällä. Honkaniemi kehuu esimerkiksi tamperelaisten otetta.

– Se on esimerkillistä toimintaa, mitä jäykkä seurakuntayhtymäkin voi tehdä. Heidän tyylissään on uskallusta ja rohkeutta.

Seurakuntien pitäisi Honkaniemen mukaan uskaltaa tarttua sosiaalisessa mediassa ihmisten arkisiin asioihin.

– Se jotenkin loistaa poissaolollaan Minua suoraan sanottuna ärsyttää sellaiset pyhäkoulumaiset mietelauseet, kun niitä tulee tarpeeksi usein Facebook-sivuille. Siinä ei kyllä ole paljon kohderyhmiä mietitty.

Somen pyörittäminen ei katso ammattinimikettä

Honkaniemi on huomannut, että nuorisotyöntekijöillä on seurakunnissa usein melko hyvää otetta sosiaaliseen mediaan. Esimerkiksi rippikouluryhmiä toimii somessa.

Kenellä sitten pitäisi olla vastuu seurakuntien some-toiminnan käytännön pyörittämisestä?

– Ei viestinnän palkattu ihminen ole aina välttämättä paras mahdollinen taidoiltaan tai tiedoiltaan. Se voi ihan hyvin olla nuorisotyöntekijä tai pappi. Se ei katso ammattinimikettä. Pitää katsoa kenelle asia sopii ja sovitella työtehtävät sen mukaan.

Nokian seurakunnalle ei ole tehty sosiaalisen median strategiaa tai suunnitelmaa, Honkaniemi tunnustaa.

– Menimme suin päin someen. Se ei ole huono juttu. Kokeilun kautta oppi. Sitä pystyy sitten muuttamaan virettä suuntaan ja toiseen. Kaikista suurin juttu on vaan se, että lähtee tekemään. Se kynnys on ylitettävä.

– Se on vieläkin kirkon työntekijöiden helmasynti, että ei pitäisi ajatella, mitä toiset meistä ajattelevat. Siihen itsekin aikanaan sorruin. Jos sitä miettii, se halvaannuttaa. Parempi on, että tekee vaan.

Banderolli-palloiluhalli

Frans-sonnin isäntä

Nokian seurakunta on käyttänyt myös Facebook-mainontaa hyväkseen suosituiksi osoittautuneiden päivitysten kohdalla. Joiltakin mainoksen saaneilta tuli tämän jälkeen tiukkaa palautetta.

– Tuli viestiä, että pitäkää turpanne kiinni, ei seurakuntien tarvitse mainostaa. Jatkoimme mainontaa. En ole ikinä ymmärtänyt sitä, miksi meidän täytyisi olla hiljaa ja emme saisi mainostaa.

Seurakunnassa myös mitattiin, miten erilaiset Facebook-päivitykset toimivat. Työ oli tavoitteellista.

Kun suuryritys Nokian puhelinliiketoiminta myytiin Microsoftille, Facebookin ilmestyi Nokian seurakunnan toimesta noin 100 000 henkeä tavoittanut teksti: ”Microsoftin seurakunta, ei kun…”.

 ”Kirkon viestintä on vähän liikaa niitä viikkoilmoituksia ja lippusten ja lappusten tekoa. Ei tiedottaja tai tiedotussihteeri saisi olla mikään esitepaja tai ilmoitussihteeri.”

– Microsoftin seurakunta oli tähtihetki, reagoimme nopeasti Nokian nimenmuutokseen. Pääsimme muun muassa A-studion loppukevennykseen, Honkaniemi muistelee.

– Meillä oli ohjenuorana toiminnassamme, että emme kuitenkaan loukkaisi ketään, tekisimme hyvän maun rajoissa. Teimme banderollit yhden graafikon kanssa valmiiksi. Huusin aina kirkkoherran paikalle, hän näytti usein peukkua ja sitten se lähti Facebookiin. Tämä ei olisi onnistunut, ellei minulla olisi ollut kirkkoherran ja talousjohtajan täydellinen tuki ja vapaat kädet.

– Kirkon viestintä on vähän liikaa niitä viikkoilmoituksia ja lippusten ja lappusten tekoa. Ei tiedottaja tai tiedotussihteeri saisi olla mikään esitepaja tai ilmoitussihteeri. Minäkin tein monta vuotta sitä työtä. En oikein vieläkään tiedä, mikä kypsytti tekemään toisenlaista viestintää.

Marko Honkaniemi tunnetaan Facebookissa myös Frans-sonnista, jolla on oma sivusto ja noin 6 500 fania. Frans on Suomen söpöin sonni. Honkaniemi kasvattaa mainostoimistotyönsä ohella ylämaan karjaa.

Teksti: Johannes Ijäs

Mainokset

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s