Arvio: Startup Seurakunta


Startup Seurakunta-kirja sai alkunsa kahden vapaakirkollisen nuoren miehen, Janne Eerolan ja Mitja Piipposen, turhautumisesta oman seurakuntansa ja muidenkin ilmeisen hitaaseen kehitykseen. Heidän mielestään oli aika avata uusia näkökulmia ja etsiä uusia työtapoja.

Kirjoittajia siteraaten ”Museoissa on mielenkiintoista käydä katsomassa, millaista elämä joskus oli, mutta harva menee museoon sen takia, että haluaisi muuttaa elämänsä museon kaltaiseksi. Evankeliumissa on kuitenkin lopulta kyse muutosvoimasta, eikä muuttumattomista tavoista, miksi säilyttävä näkökulma silti vallitsee?”  Jokainen kirkkokunta Suomessa on isojen haasteiden edessä ja helppoja aikoja ei luvassa, siksi kirja on tärkeästä aihepiiristä.

”Startup-seurakunta on seurakunta, jossa ajatellaan Jumalan valtakunnan kasvua ja ollaan valmiita kokeilemaan uutta sen saavuttamiseksi”,  määritellään kirjan keskeinen termi. Valintaperusteina tarkasteltaviksi seurakunniksi kirjaan olivat ”hyvä pöhinä”, kiinnostavuus ja kirjoittajien omat kontaktit. Luterilaisia seurakuntia kirjaan kelpuutettiin kolme, Helsingistä Agricolaliike, Tampereelta Uusi verso ja Jyväskylästä KohtaamisPaikka. Neljäs luterilainen yhteisö on karismaattisen luterilaisuuden kattojärjestö Hengen uudistus kirkossamme. Muut seurakunnat olivat vapaan kristillisyyden parista. Merkillepantavaa oli, että kahdeksan tarkasteltavista yhteisöistä vaikuttaa pääkaupunkiseudulla.

Seurakuntien toimintakulttuuria käsitellään erityisesti merkityksellisyyden, johtajuuden, toiminnan ja käynnissä olevan uskonnollisen muutoksen kautta. Kirjan termistöön kuuluvat liikemaailmasta tutut sanat, kuten asiakasnäkökulma, brändäys ja markkinoiminen. Kirjoittajat pyrkivät ja pääsääntöisesti onnistuvat tarkastelemaan erilaisia seurakuntia tasapuolisesti, vaikka niillä onkin huomattavia eroja. Karkeasti jaoteltuna tarkastelussa on perinteikkäitä seurakuntia, jotka ovat onnistuneet uudistamaan toimintaansa, ja yhteisöjä jotka ovat aloittaneet lähes alusta.

Monet seurakunnallisista ongelmista ovat luterilaisesta näkökulmasta yllättävän tuttuja. Ajatus, että seurakunta joka halutessaan voisi olla kaikille kaikkea, hukkaa kohderyhmänsä, tuntuu tutulta. Luterilaisessa kontekstissa tuttua on myös, että toiminnan laadusta puhuttaessa hyvä ei saisi olla parhaan esteenä, tulisi siis tehdä vähemmän mutta laadukkaammin. Monet kysymyksistä kulminoituvat johtajuuteen.

Kirja on mielenkiintoista luettavaa luterilaisesta henkilöseurakuntamallista kiinnostuneille. Henkilöseurakunnilla tarkoitetaan seurakuntia, joiden jäsenyyden voi valita. Nykyään luterilaisessa toimintamallissa seurakunta määräytyy kotiosoitteen perusteella. Miten käy yksiin luterilaisen ajattelun, että seurakuntalainen tavallaan on uskonnollinen kuluttaja, joka valitsee tarjonnasta mieluisan ”tuotteen”. Miltä tuntuu työntekijästä, kun kuningaskuluttaja siirtyy vaihtelun vuoksi seuraavaan yhteisöön? Alkaisiko tästä viisas profiloituminen ja erikoistuminen vai huutokauppa ja kosiskelu maksavista jäsenistä?

Kirjan parasta antia ovat herkulliset sitaatit, haastellut olivat kaikki taitavia sanankäyttäjiä.  Haastava kiteytys on muun muassa Agricolayhteisön toiminnanjohtaja, pastori Henrik Wikströmin epäilys, että kirkon muutos olisi ay-liikkeen vanki. Virkamiesmäisyys ei hänestä toimi. Raskas työlainsäädäntö ja jaettu valta estävät radikaalin ja pelastavan suunnanmuutoksen luterilaisessa kirkossa. Liian moni joutuisi muutoksen vuoksi työttömäksi. Ainoaksi todelliseksi muutostekijäksi Wikström näkee mahdollisen ulkomaailman aiheuttaman shokin. Hän myös toteaa viisaasti, että jos kirkko keskittyy moraalikysymyksiin, tärkein sanoma hukkuu helposti.

Vaikka esimerkkiyhteisöjä on neljätoista, ovat ne yllättävän samankaltaisia teologisesti. Esimerkiksi jokin menestysteologinen seurakunta tai vahvasti traditionaalisen ortodoksikirkon yhteisö olisi tuonut todennäköisesti hyviä vertailukohtia. Näyttää, että muutama seurakunta tekijöiden mukavuusalueen ulkopuolelta olisi terästänyt antia. Kirjassa nimetään erilaisia seurakuntien kasvun ja kehityksen toimintamalleja, jotka jäävät tarkemmin esittelemättä. Oudolta tuntuu, että ääneen pääsee vain miehiä, tosin kirjoittajat ihmettelevät itsekin kirjassa noloina, miten haastateltavista muodostuikin all-male-panel.

Kirjan perustermi on osin ongelmallinen, sillä startupit suuntautuvat lähtökohteisesti uusille markkinoille, mutta kuten eräs kirjaan haastetellusta toteaa, tämän tyyppiset seurakunnat houkuttelevat jäseniä toisiltaan ja maalta kasvukeskuksiin muutattavien pienempien seurakuntien jäsenten joukosta. Todellista kasvua ei siis oikeastaan ole ja uusista markkinoista ei voida oikein puhua?

Startup Seurakunta on kirjana hiukan epätasainen, mutta tekijöiden intohimo ja vilpitön halu etsiä uusia työtapoja peittää puutteet. Luterilaisessa kirkossa on totuttu olemaan jopa ajoittain ylikriittisiä, siksi muutosta toivova, mutta osan kritiikistä rivien väliin jättävä kirjoitustapa herättää myös kunnioitusta. Kirja on kirkkonsa kehitystä toivovalle luterilaisellekin antoisaa luettavaa, sillä yksi muutoksen avaimista on hyvien vaikutteiden hakeminen ennakkoluulottomasti.

Pop up- projekteista lumoutuneillekin löytyy kirjasta vahva viesti. Seurakuntien tulisi erään asiantuntijan mukaan yhä enemmän kääntyä palvelemaan ympäröivää yhteiskuntaa uuden alun toivossa. Silti tulisi välttää projekteja, joissa pistäydytään vaan ”ulkomaailmassa pikaisesti kuin kani näyttää pään puskasta”. Osana ympäröivää arkea oleminen siis ei ole vain yksittäinen projekti, vaan kestävä asenne. Aamen.

Kirja herättää halun miettiä, millainen olisi lukijan oma visio paremmasta kirkosta. Tämä on teoksen ehdottomia vahvuuksia. Kirjoittajien toivomaa keskustelua voi käydä Facebook-sivulla Startup Seurakunta ja Twitterissä aihetunnisteella #startupsrk

Jan Ahonen

Kirjoittaja on luterilainen pappi helluntailaisella taustalla

Startup seurakunta – Mitä 2000-luvun pioneerit ajattelevat seurakunnan tulevaisuudesta, Päivä Oy, 2017

Mainokset

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s