Päivitys: Katso tykätyimmät luterilaiset seurakunnat Facebookissa

img_7002

Espoon Tuomiokirkkoseurakunnan sivun tykkäysten kerääntymistahti on omaa luokkaansa. Uusia tykkäyksiä tuli 1222 kappaletta. Pelkkä kasvulukema on jo niin iso, että sillä pääsisi listauksen kärkikymppiin.

Nyt listauksessa ovat mukana myös seurakuntien jäsenmäärät. Ainoa poikkeus on Espanjassa toimiva Aurinkorannikon seurakunta, jolle jäsenmäärätietoa ei löytynyt. Jäsenmäärältään suurista luterilaista seurakunnista listalta jäivät ulos muun muassa Jyväskylän, Rovaniemen ja Salon seurakunnat sekä Messukylän seurakunta Tampereelta

Kekseliäisyys ei ole pahitteeksi. Helsingin Malmilla kirkkoherra Heikki Arikka vauhditti onnistuneesti tykkäysmäärän kasvua lupaamalla tarjota päivällisen tykkääjälle numero 2000. Kasvupotentiaalia on kuitenkin vielä paljon, sillä Malmi on jäsenmäärältään maailmankin mittakaavassa eräs suurimmista luterilaista seurakunnista.

Keski-Porin seurakunta tekee komean loikan listalle, suoraan sijalle 13. Etelä-Pohjanmaan vinkkelistä merkittävää on, että Seinäjoen seurakunta ohittaa Ilmajoen, lieneekö luvassa naapurisovun täyteinen vastaisku?

Tykkäysmäärät ovat vain yksi tapa tarkastella viestinnän onnistumista. Se suosii lähtökohtaisesti suuria organisaatioita, mutta antaa silti suuntaa. Jos havaitset virheen tai puutteen listauksessa, kerro ihmeessä, täydennämme palautteen perusteella. Voit lähettää kommenttisi halutessasi myös sähköpostitse: jan.erik.ahonen@gmail.com

 

Facebookin tykätyimmät luterilaiset seurakunnat (10.6. 2017)

(Suluissa vertailuluku 20.1. 2017, punaisella seurakunnan jäsenmäärä 2016)

  1. Espoon Tuomiokirkkoseurakunta 3871 (2649) 47455
  2. Kallion seurakunta  2364 (2080) 20007
  3. Malmin seurakunta 2031 (1646) 54242
  4. Lauttasaaren seurakunta 1890 (1827) 12897
  5. Nokian seurakunta 1831 (1792) 23316
  6. Paavalin seurakunta 1645 (1444) 14399
  7. Ylivieskan seurakunta 1591 (1516) 14311
  8. Helsingin Tuomiokirkkoseurakunta 1339 (1283) 29264
  9. Toivakan seurakunta  1248 (1122) 1785
  10. Borgå svenska domkyrkoförsamling 1183 (1097) 12912
  11. Hyvinkään seurakunta 1161 (1030) 32540
  12. Seinäjoen seurakunta 1105 (992) 51600
  13. Keski-Porin seurakunta 1078 (-) 19608
  14. Ilmajoen seurakunta  1072 (1034) 10806
  15. Haapajärven seurakunta 1040 (-) 6555
  16. Aurinkorannikon suomalainen seurakunta 1033 (932)
  17. Pirkkalan seurakunta 1018 (-) 14239
  18. Hämeenlinna-Vanajan seurakunta  1016 (936) 39640
  19. Mariehamns församling 1009 (964) 8134
  20. Hollolan seurakunta  968 (948) 18003
  21. Porvoon suomalainen seurakunta 991 (913) 23392
  22. Olarin seurakunta 962 (879) 27658
  23. Lapuan tuomiokirkkoseurakunta 962 (-) 12 737

EDIT: Pirkkala seurakunta lisätty 13.6, Haapajärvi 18.6.

EDIT2: Tykkäysmäärä (10.6.) suhteutettuna vuoden 2016 jäsenmäärään. (prosenttiluvut: J. Ryhänen)

EDIT3: Lapua lisätty, sivu perustuu jäsenyyteen, ei tykkäyksiin.

prosentit2

 

Tästä edelliseen seurakuntien fb-listaukseen

Katso myös  luterilaisen kirkon Instagram-listaus

Kotimaa24:n listaus suurimmista seurakunnista vuonna 2015

Mainokset

Kymmenen teesiä pop-upeista

Nämä teesit syntyivät Kirkon koulutuskeskuksessa tammikuussa pidettyä luentoa varten. Tämän jälkeen niitä on testattu ja kehitetty parissa muussakin yhteydessä.

”Älä kurista vastasyntynyttä!”

Usein tarvitaan pyhää joutilaisuutta, jotta syntyisi uusia avauksia. Pyri myös ettet tyrmää omia tai muiden ideoita heti alkuun, kritiikin aika on myöhemmin. Luovan ilmapiirin syntymistä edistää kun kehut, kiität ja kannustat työtoveriasi. Pyri eroon ajattelusta, että jos maallikot päästää keskenään puuhaamaan, ei synny kuin herätysliikkeitä ja muita päänsärkyjä.

”Tee kerran rytinällä mieluummin kuin kolme kertaa kohtalaisesti”

Pop-upien tarkoitus ei ole aloittaa uusia työmuotoja kirkkoon, pysyvää on vain muutos, kertoo Tampereen seurakuntien vs. kehitysjohtaja Jussi Laine. Tätä näkemystä tukee sekin, että nykyään vapaaehtoiset sitoutuvat helpommin muutamaan ”keikkaan” kuin lupautuisivat vuodeksi vastuuseen. Jos mahdollista, mieti ensin tavoitteet, rekrytoi sitten sopivat tekijät. Vaikka tekisitkin jotain uudestaan, älä hylkää kehittämistyötä projektin sisällä, sillä voit usein tehdä ainakin hiukan paremmin.

”Jos teet kaikille, et tee kenellekään”

Tunne kohderyhmäsi, älä luule tietäväsi. (apuna esim. Jäsen 360 yms.) Uskalla kohdentaa silläkin uhalla, että kohderyhmän ulkopuolelle jää paljon tuttua väkeä. Hyödynnä toteuttamisessa ammattilaisia, mutta älä täysin ulkoista ideointia, kehittämistä ja suunniteltua, sillä parvessa on älyä! Jalkaudu sinne missä ihmiset ovat, älä odota heitä luoksesi sikiöasennossa saarnatuolin alla.

”Pop-upia markkinoidaan koko matka”

”Markkinointia tehdään ennen, aikana ja jälkeen”, sanoo monen projektin puuhamies, Jussi Laine. Liian usein jälkimarkkinointi eli fiilistely, osallistujien ja vapaaehtoisten kiittäminen ja palautteen pyytäminen unohtuu. Tapahtuman ajoitus on taitolaji, pyhinä on kirkon momentum, mutta kilpailu on kovaa! Ammattitiedottaja on ammattitiedottaja ja suureksi avuksi, mutta usein sinä tunnet viestittävän asian häntä paremmin. Älä siis ulkoista viestintää liikaa. Jos mainoksesi on somehitti, mutta tapahtumassa vähän väkeä, onko pop-upisi todella onnistuminen?

”Pop-up on mediapeliä”

Kirkollisen median näkyvyys riittää pitämään esimiehen tyytyväisenä, mutta suurempaan menestykseen vaaditaan suurien medioiden huomiota. Yhä useammin pop-up -menestystarinat alkavat somesta, esimerkkinä palkittu Aleppon kellot. Joskus menestys mediassa voi olla merkittävästi suurempaa kuin itse tapahtumassa. Tapahtumia kannattaa järjestää yhteistyössä esimerkiksi medioiden kanssa. Näin tehtiin hyvällä menestyksellä esimerkiksi Futis- ja Kiekkokirkkojen kohdalla Paavalin seurakunnassa Kari Kanalan johdolla.

”Karismaattisuus ei ole uhka”

Asioilla on nykyään taipumus henkilöityä, eikä siinä ole mitään vikaa, sillä pop-up tarvitsee usein ”kasvot”. Silti on syytä pohtia, miksi pop-upit ovat kirkossa kovin pappiskeskeisiä? Toisaalta keskivertoluterilainen pappi tai muu toimija pelkää olla suotta karismaattinen johtaja? Hiljaiset puurtajat eivät saa kuitenkaan unohtua!

”Viihtyminen ei ole synti”

Populaarikulttuurin tosissaan ottaminen, esimerkiksi jalkautuminen rockfestivaaleille ja kirkkojen avaaminen ovat avainasemassa, kuten Festariehtoollinen ja -häät todistavat. Älä pelkää olla positiivinen populisti kertoessasi tulevasta, sillä into tarttuu. Usein musiikki puhuu puolestaan, älä siis liikaa selittele. Sen mitä pappi selittää vartin, saa kanttori kerrottua kahdessa minuutissa hyvin valitulla musiikilla. Jouluradion eräs suurimpia menestystekijöitä on ollut, ettei juontajia juurikaan käytetä. Voisimme ottaa yhteiseksi missioksi kirkon vuosituhantisen tosikon maineen pilaamisen hyvällä huumorilla.

”Yrittäjä ei ole uhka”

Liian usein ajattelen yrityksen ja yrittäjän olevan vain omaa etuaan ajamassa. Esimerkiksi Jouluradio on ollut usein etulinjassa kokeilemassa ”kaupallisia hömpötyksiä”, mukana muun muassa erilaisissa messutapahtumissa, lanseeraamassa kännykkäkaraokea ja laulamassa baarissa. Yrittäjä ansaitsee näkyvyyttä, muista siis kehua häntä julkisesti, jos aihetta on.

”Uskalla epäonnistua”

Vain varmistelemalla syntyy usein hajutonta ja mautonta ja tekemällä ”ylilaatua” saatat paeta uuden tien raivaamisista. Älä katso vain vierestä, jos kollega on tekemässä samaa virhettä kuin sinä aiemmin, mutta älä silti keskity lannistamaan häntä. ”Riskiprojektit” ovat toimittajasta kiintoisimpia, siis viestinnän mahdollisia kärkiä.

”Älä keksi pyörää uudestaan!”

Muista myös back-upin eli kirkollisen perustyön merkitys. Kaikki ei voi olla pop-upia. Hyvä pop-up syntyy usein jännitteisessä suhteessa kirkon vuosituhantiseen traditioon. Pop-up ei ole itse päämäärä, vaan tekemisen tapa.

Minä lähetän teidät kuin lampaat susien keskelle. Olkaa siis viisaita kuin käärmeet ja viattomia kuin kyyhkyset.Matteus 10:16