Kuuluuko podcast kirkonmäeltä?

Photo by Tommy Lopez on Pexels.com

Arviolta miljoona suomalaista kuuntelee podcasteja. Tyypillisimmät kuunteluhetket ovat kotitöiden lomassa, liikenteessä ja urheillessa. Keskimääräinen kuunteluaika on noin 82 minuuttia. Motiiveina ovat uuden oppiminen, rentoutuminen ja itsensä kehittäminen, kertoo Radiomedian tutkimus. Moni saattaa silti kysyä, että mistä oikein on kyse.

Podcastit ovat olleet olemassa jo pitkään, mutta Suomessa ne eivät vielä ole lyöneet samalla tavalla läpi kuin esimerkiksi Ruotsissa ja Yhdysvalloissa. Podcastit ovat sukua radio-ohjelmille, mutta erojakin on. Radio toimii usein taustamediana, kun taas podcasteja kuunnellaan keskittyneesti. Lisäksi podcast-jaksojen pituus voi vaihdella jaksosta toiseen merkittävästi.

Podcastin on erään määritelmänsä mukaan omalla ajalla kuunneltava, netin kautta saatavilla oleva, omalle laitteelle tilattava audiojuttu. Periaatteessa tekijä tarvitsee vain mikrofonin, tietokoneen, jakelualustan (esim. Supla, Kieku.com ja Jakso.fi) sekä jotakin, mitä jakaa kuulijoilleen. Nauhoituspaikat vaihtelevat liinavaatekomerosta huippuvarusteltuun äänitysstudioon.

Podcastin menestys on todennäköisempää, jos sille löytyy oma uniikki lähestymistapansa, aihepiirinsä ja tunnistettava ohjelmarakenne. Jaksoja suunniteltaessa kannattaa kiinnittää huomiota puhujien ja ohjelman teemojen kiinnostavuuteen. Julkkikset tai sosiaalisessa mediassa laajasti verkottuneet vieraat saattavat osaltaan lisätä merkittävästi jaksojen kiinnostavuutta.

Samalla tavoin kuin blogien suhteen, niin säännöllinen julkaisutahti, riittävä tekninen laatu ja vuorovaikutus kuulijoiden kanssa vahvistavat podcastin mainetta. Kun jakso on saatu valmiiksi ja julkaistua, alkaa mainostaminen, jakeleminen ja markkinointi.

Podcast-tapahtuma Jaksohalin yhteydessä vuoden 2018 podcastiksi äänestettiin Urheilucast, Esko Seppäsen kolmesti viikossa ilmestyvä urheiluaiheinen podcast. Toiselle sijalle äänestettiin Nonsense by Alexa & Linda ja kolmanneksi Pakkotoiston podcast. Putous-ohjelmassa televivisiossa koko maan tietoisuuteen noussut näyttelijä Antti Holma lienee silti tunnetuin podcast-isäntä. Hän nauhoittaa suosittua ohjelmaansa Yhdysvalloissa pienessä komerossa ja yksinkertaisella tekniikalla.

Yle Areenasta löytyvät Perttu Häkkisen ohjelmat ovat monen uskonnollisteemaisten podcastien ystävän aarreaitta. Alkujaan radio-ohjelmaksi tehdyt jaksot eivät kuitenkaan tiukimman määritelmän mukaan ole varsinaisia podcasteja.

Kirkollinen podcast-kulttuuri on toistaiseksi pienimuotoista. Nakkilan seurakunnassa on nuorisotyössä jo pidempi tekemisen perinne, seurakuntavaalien yhteydessä kirkkohallitus kustansi Reetta Rädyn toimittaman Maa & taivas –sarjan, akateemisen teologian näkökulmia ajankohtaisiin tutkimusaiheisiin tarjoavan teologia.fi on julkaisut ainakin yhden podcastin, Vantaankosken seurakunnalla on myös oma paasto-podcastinsa. Noora Mattilan ja Saga Bobergin Sanomista tuli on puolestaan podcast kirkkoon ja uskontoihin liittyvistä aiheista, 

Helsingin seurakuntayhtymässä työskentelevät pastorit Henri Järvinen ja Jan Ahonen ovat yhdessä Markus Kartanon kanssa tehneet Valopäät –sarjaa syyskuusta 2018 lähtien. Twitterissä on myös vihjailtu, että piispainkokouksen pääsihteerin Jyri Komulaisen henkilöbrändiin perustuvaa sarjaa on jo äänitetty useampi osa.

Kieku.com on erikoistunut lyhyisiin podcasteihin, tätä palvelua ovat kokeilleet ainakin helsinkiläispastorit Haka Kekäläinen, Mari Mattson ja Laura Huovinen.

Jan Ahonen

Kirjoittaja on toinen Valopäät-podcastin hahmoista ja Kirkko Helsingissä verkkotuottaja. Juttu on tarkoitettu häikälemättömäksi mainokseksi kirkollisen podcastingin puolesta.

SUOMALAISIA KIRKOLLISIA PODCASTEJA

Maan suola podcastit

Mari Mattson Kiekussa

Nakkilan seurakunnan podcastit

Nuori kirkko: Piispa-podcast -sarja

Pelipöytäpuhetta, Aikuisten kasvatuslaitos ja muut Kirkko ja kaupunki podcastit

Taivas & maa, Ekopaasto ja muut kirkkohallituksen podcastit

Sanomista tuli

Teologia.fi

Valopäät

Vantaankosken seurakunnan paastopodcastit

Edellisten listausten tavoin tämäkin saattaa kaivata täydennystä. Täydennyksiä voi lähettää kommentoimalla alle tai osoitteella: jan.erik.ahonen@gmail.com.

Tästä Ylen jutusta löydät lisää vinkkejä podcastien laajaan maailmaan

Kirkollisten Instagram-tilien seuratuimmat ovat taas tässä

instagram-cell-phone-tablet-device-163184.jpeg

Photo by Pixabay on Pexels.com

Pienen tauon jälkeen on taas aika tehdä tuore Instagram-listaus. Merkittävin ero edelliseen kertaan on Suviseurojen ja kristillisen nuorten median Nuotta.com nousu suoraan sijoille kaksi ja kolme. Ykkösenä porskuttaa kirkkohallituksesta hallinnoitava Kirkko Suomessa. Tilin päivitysvuoro kulkee viikottain uusille henkilöille ja yhteisöille.

Tämän listauksen näkökulma on kapea, määrä ei aina tarkoita laatua. Pienikin toimija voi olla laadukas viestijä tavoittamalla kohderyhmänsä ja saadessaan seuraajansa aktiiviseen vuorovaikutukseen. Tätä selvitystä voi käyttää mainiosti myös uusien seurattavien ja inspiraation hakemiseksi omaa Instagram-sometteluun.

Seuraavassa listassa on esimmäisenä tilin seuraajien lukumäärä, seuraavana seurattujen vastaava luku. Suluissa vertailun vuoksi 26.4.2017 tilanne. (EDIT: Nuorten maailma , Suviseurat ja Naisten pankki ja Open Doors Finland lisätty)

  1. Kirkko Suomessa 8252/2864 (5596/2266)
  2. Suviseurat 7711/0
  3. Jouluradio 7344/411 (5253/352)
  4. Nuotta.com 5690/4266
  5. Park7band 5096/430
  6. OpenDoors.fi 4520/1259
  7. Maata näkyvissä-festarit 4335/669 (3132/ 32)
  8. Reilusti kristitty 3530/3185 (2909/7156)
  9. Kirkon Ulkomaanapu 3063/873 (1948/643)
  10. Naisten pankki 2997/2171
  11. Kirkkojakaupunki 2873/1250 (2150/1277)
  12. Pakilan seurakunta 2824/4787 (2655/7218)
  13. Uskovaiset nuoret 2394/1301 (1764/1389)
  14. Nuorten maailma 2318/5982
  15. Porin Teljän seurakunta 2099/5045 (1928/5919)

Suviseurat on vanhoillislestadiolaisuuden suuri kesätapahtuma, Open Doors järjestö vainottujen kristittyjen asialla. Reilusti kristitty puolestaan  Tampereen seurakuntien viestijöiden ylläpitämä tili. Uskovaiset nuoret on nettinuorisojärjestö ja Nuorten maailmasta vastaa Kansanlähetyksen nuorisotyö. Naisten Pankki tukee kehitysmaiden naisten omaehtoista toimeentuloa ja yrittäjyyttä kestävän kehityksen periaattein.

Listaus koskee organisaatioita, ei henkilökohtaisia tilejä, mutta vinkit edustavista kirkollisista henkilötileistäkin ovat tervetulleita. Yksityishenkilöistä kannattaa esimerkiksi seurata Keravan seurakunnan pastori Sini Mäkelän tyyliteltyä tiliä (@sinipaivikki), vlogeistaan tunnettua kolmikkoa pastori Jussi Koskea (@pastorific), tutkijaa Ville Mäkipeltoa (@viljamitz) ja Emilia Turpeista (@emiliapappi). Twitterissäkin aktiivinen kenttärovasti Timo Waris (@timowaris) lienee Instagramin seuratuin pappi Suomessa ennen esimerkiksi kirkkoherra Kari Kanalaa (@karikanala).

Edellisten listausten tavoin tämäkin saattaa kaivata täydennystä. Täydennyksiä voi lähettää kommentoimalla alle tai osoitteella: jan.erik.ahonen@gmail.com.

Edellisen listauksen voit katsoa tästä.