Kuuluuko podcast kirkonmäeltä?

Photo by Tommy Lopez on Pexels.com

Arviolta miljoona suomalaista kuuntelee podcasteja. Tyypillisimmät kuunteluhetket ovat kotitöiden lomassa, liikenteessä ja urheillessa. Keskimääräinen kuunteluaika on noin 82 minuuttia. Motiiveina ovat uuden oppiminen, rentoutuminen ja itsensä kehittäminen, kertoo Radiomedian tutkimus. Moni saattaa silti kysyä, että mistä oikein on kyse.

Podcastit ovat olleet olemassa jo pitkään, mutta Suomessa ne eivät vielä ole lyöneet samalla tavalla läpi kuin esimerkiksi Ruotsissa ja Yhdysvalloissa. Podcastit ovat sukua radio-ohjelmille, mutta erojakin on. Radio toimii usein taustamediana, kun taas podcasteja kuunnellaan keskittyneesti. Lisäksi podcast-jaksojen pituus voi vaihdella jaksosta toiseen merkittävästi.

Podcastin on erään määritelmänsä mukaan omalla ajalla kuunneltava, netin kautta saatavilla oleva, omalle laitteelle tilattava audiojuttu. Periaatteessa tekijä tarvitsee vain mikrofonin, tietokoneen, jakelualustan (esim. Supla, Kieku.com ja Jakso.fi) sekä jotakin, mitä jakaa kuulijoilleen. Nauhoituspaikat vaihtelevat liinavaatekomerosta huippuvarusteltuun äänitysstudioon.

Podcastin menestys on todennäköisempää, jos sille löytyy oma uniikki lähestymistapansa, aihepiirinsä ja tunnistettava ohjelmarakenne. Jaksoja suunniteltaessa kannattaa kiinnittää huomiota puhujien ja ohjelman teemojen kiinnostavuuteen. Julkkikset tai sosiaalisessa mediassa laajasti verkottuneet vieraat saattavat osaltaan lisätä merkittävästi jaksojen kiinnostavuutta.

Samalla tavoin kuin blogien suhteen, niin säännöllinen julkaisutahti, riittävä tekninen laatu ja vuorovaikutus kuulijoiden kanssa vahvistavat podcastin mainetta. Kun jakso on saatu valmiiksi ja julkaistua, alkaa mainostaminen, jakeleminen ja markkinointi.

Podcast-tapahtuma Jaksohalin yhteydessä vuoden 2018 podcastiksi äänestettiin Urheilucast, Esko Seppäsen kolmesti viikossa ilmestyvä urheiluaiheinen podcast. Toiselle sijalle äänestettiin Nonsense by Alexa & Linda ja kolmanneksi Pakkotoiston podcast. Putous-ohjelmassa televivisiossa koko maan tietoisuuteen noussut näyttelijä Antti Holma lienee silti tunnetuin podcast-isäntä. Hän nauhoittaa suosittua ohjelmaansa Yhdysvalloissa pienessä komerossa ja yksinkertaisella tekniikalla.

Yle Areenasta löytyvät Perttu Häkkisen ohjelmat ovat monen uskonnollisteemaisten podcastien ystävän aarreaitta. Alkujaan radio-ohjelmaksi tehdyt jaksot eivät kuitenkaan tiukimman määritelmän mukaan ole varsinaisia podcasteja.

Kirkollinen podcast-kulttuuri on toistaiseksi pienimuotoista. Nakkilan seurakunnassa on nuorisotyössä jo pidempi tekemisen perinne, seurakuntavaalien yhteydessä kirkkohallitus kustansi Reetta Rädyn toimittaman Maa & taivas –sarjan, akateemisen teologian näkökulmia ajankohtaisiin tutkimusaiheisiin tarjoavan teologia.fi on julkaisut ainakin yhden podcastin, Vantaankosken seurakunnalla on myös oma paasto-podcastinsa. Noora Mattilan ja Saga Bobergin Sanomista tuli on puolestaan podcast kirkkoon ja uskontoihin liittyvistä aiheista, 

Helsingin seurakuntayhtymässä työskentelevät pastorit Henri Järvinen ja Jan Ahonen ovat yhdessä Markus Kartanon kanssa tehneet Valopäät –sarjaa syyskuusta 2018 lähtien. Twitterissä on myös vihjailtu, että piispainkokouksen pääsihteerin Jyri Komulaisen henkilöbrändiin perustuvaa sarjaa on jo äänitetty useampi osa.

Kieku.com on erikoistunut lyhyisiin podcasteihin, tätä palvelua ovat kokeilleet ainakin helsinkiläispastorit Haka Kekäläinen, Mari Mattson ja Laura Huovinen.

Jan Ahonen

Kirjoittaja on toinen Valopäät-podcastin hahmoista ja Kirkko Helsingissä verkkotuottaja. Juttu on tarkoitettu häikälemättömäksi mainokseksi kirkollisen podcastingin puolesta.

SUOMALAISIA KIRKOLLISIA PODCASTEJA

Maan suola podcastit

Mari Mattson Kiekussa

Nakkilan seurakunnan podcastit

Nuori kirkko: Piispa-podcast -sarja

Pelipöytäpuhetta, Aikuisten kasvatuslaitos ja muut Kirkko ja kaupunki podcastit

Taivas & maa, Ekopaasto ja muut kirkkohallituksen podcastit

Sanomista tuli

Teologia.fi

Valopäät

Vantaankosken seurakunnan paastopodcastit

Edellisten listausten tavoin tämäkin saattaa kaivata täydennystä. Täydennyksiä voi lähettää kommentoimalla alle tai osoitteella: jan.erik.ahonen@gmail.com.

Tästä Ylen jutusta löydät lisää vinkkejä podcastien laajaan maailmaan

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Google photo

Olet kommentoimassa Google -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s

This site uses Akismet to reduce spam. Learn how your comment data is processed.