Kirkon Twitterissä naiskärkipari ja muutama hylkiötili

android app blog blogging

Merkittävä ja iloinen asia on, että naiset ovat hyvin edustettuina kirkollisten vaikuttajien Twitter-listauksen kärjessä. Mari-Anna Stålnacke on Porin seudulla vaikuttava teologian tohtori, joka kertoo missiokseen auttaa ihmisiä elämään uskoaan todeksi arjen keskellä. Hän on kirjoittanut pitkään blogiaan englanniksi, mutta on nyt aloittanut myös suomenkielisen blogin. Twitterissä hän viestittelee englanniksi.

Marttaliiton toiminnanjohtajana tunnettu Marianne Heikkilä toimii tällä hetkellä Kansallisen lapsistrategian projektipäällikkönä. Heikkilä sai Aller Median vuoden somepomo 2015 -tittelin yleisöäänestyksessä. Heikkilä on todennäköisesti listauksen kirkkokuplan ulkopuolella tunnetuin vaikuttaja.

Seuratuimpien kirkollisten Twitter-vaikuttajien listassa pitää mennä aina sijalle neljä asti löytääkseen ensimmäisen kirkossa nyt vakinaisesti toimivan henkilön. Emeritusarkkipiispa Kari Mäkisen ja seuraajansa Tapio Luoman tili Espoon piispuuden ajalta vaikuttavat päivittämättömiä hylkiötilejä. Mäkinen lienee tehnyt tilaa seuraajalleen, mutta perinteisesti eläkepiispoilla on ollut halua kommentoida kirkon ja maailman nykytilaa.

Kirkon seuratuimmat henkilöt Top 15 (16.3. 2019)

Seuraajat/seuratut (vastaavat luvut 1.5. 2017)

  1. Mari-Anna Stålnacke, teologian tohtori (@flowingfaith) 20 140/18 548 (19101/17383)
  2. Marianne Heikkilä, Marttaliiton pääsihteeri ja pastori (@marttamanna)18257/15885 (14 620/13 078)
  3. Kari Mäkinen, arkkipiispa (@arkkipiispaevl) 6653/35 (6080/ 43)
  4. Teemu Laajasalo, Helsingin hiippakunnan piispa (@teemulaajasalo) 5147/194 (3549/136)
  5. Kari Kanala, kirkkoherra ja mediahahmo (@karikanala) 4308/1384 (2837/1043)
  6. Samuli Suonpää, toimittaja (@Suonpaa) 4066/2392 (2367/1867)
  7. Jaakko Heinimäki, päätoimittaja, Kirkko ja kaupunki (@jaheinim) 4021/705 (2990/550)
  8. Ville Mäkipelto, Teologian tohtori, tubepersoona (@viljamitz) 3808/1729 (3458/1952)
  9. Hilkka Olkinuora, toimittaja-pastori (@hilkkao) 3661/2083 (2535/1649)
  10. Johanna Korhonen, toimittaja, kirkolliskokousedustaja (@johannakorhonen) 3627/ 398 (2859/389)
  11. Timo Waris, kenttärovasti (@TimoWaris) 3251/3272 (3113/3675)
  12. Tapio Luoma, Espoon piispa (@tapio_luoma) 3184/816 (2373/692)
  13. Inka Valtamo, diakoni (inkamaria66) 3162/2191
  14. Jari Jolkkonen, Kuopion piispa (@PiispaJari) 2819/246 (2004/192)
  15. Lari Lohikoski, verkkoviestintäpäällikkö (@laril) 2260/2347 (2114/2126)
  16. Visa Viljamaa, pastori, Kallion srk (@Visapos) 2030/928 (1942/933)

Organisaatioiden listalla Kirkon Ulkomaanapu tekee näyttävän nousun listakakkoseksi. Helsinkiläisen Pakilan seurakunnan luvut ovat laskeneet reilusti edelliseen listaukseen nähden ja aikoinaan seurakuntavaalien nimikkotiliksi perustettu Usko hyvän tekemiseen on jätetty puolestaan oman onnensa nojaan hylkiötiliksi vuoden 2016 lopussa. Jos tarvetta ylläpitämiseen ei ole ollut, kuinka suuri vaiva olisi vain poistaa tili?

Kirkon seuratuimmat, organisaatiot Top15 (17.3. 2019)

Seuraajia/seuratut (vastaavat luvut 2.5. 2017)

  1. Suomen ev.lut.kirkko (@Kirkko_evl) 7910/903 (6372/817)
  2. Kirkon Ulkomaanapu (@Ulkomaanapu) 5156/1190 (3953/1118)
  3. Kirkko ja kaupunki (@Kirkko_kaupunki) 4557/2644 (3226/2672)
  4. Pakilan seurakunta (@pakilansrk) 3224/4823 (3736/4658)
  5. Kotimaa24 (@Kotimaa24) 2955/630 (2580/619)
  6. Suomen Lähetysseura (@lahetysseura) 2479/1528 (2007/1584)
  7. Vapaaehtoistyö.fi (@Vapaaehtoistyo) 2232/ 2891 (1744/1883)
  8. Kirkon kasvatus ja perheasiat (@kirkonkasvatus) 1887/2137 (1554/1718)
  9. Seurakuntalainen.fi (@srklainen) 1616/180 (1282/180)
  10. Helsingin hiippakunta (@Hginpiispantoim) 1598/453 (1222/415)
  11. Kirkko Espoossa (@Espoonsrk) 1505/1774 (1221/1464)
  12. UskoToivoRakkaus (@u_t_r) 1457/1211 (1412/1232)
  13. Kirkko Helsingissä (@kirkko_hkissa) 1358/188
  14. Helsingin srk-yhtymän erityisnuorisotyö (@Snellu1) 1349/2381
  15. Usko hyvän tekemiseen (@uskohyvaan) 1302/629 (1351/636)
  16. Jouluradio (@Jouluradio) 1282/666 (1126/663)


Seuraajamäärät ovat vain yksi tapa tarkastella viestinnän onnistumista. Laadukas viestijä voi olla monella tavalla Twitterissäkin. Jos havaitset virheen tai puutteen listauksessa, kerro ihmeessä, täydennämme palautteen perusteella. Voit lähettää kommenttisi halutessasi myös sähköpostitse: jan.erik.ahonen@gmail.com

Photo by Pixabay on Pexels.com

Kiinnostavia avauksia kirkollisessa tubetuksessa

Tubettaminen on podcastingin ja blogin kirjoittamisen tavoin kärsivällisyyttä vaativa laji. Menestys tulee harvoin vaivatta ja lyhyessä ajassa. Näistä kolmesta sosiaalimedian ilmaisutavasta tubettaminen vie eniten aikaa ja on samalla teknisesti haastavin. Yksi merkittävä tekninen etu tubettajilla kuitenkin on. Tubettamista tehdään pitkälti yhdellä alustalla eli Youtube-videopalvelussa. Tämä helpottaa uusien yrittäjien esille pääsemistä.

Kirkolliset menestystarinat ovat tällä saralla Suomessa vähissä. Espoolaisen papin Jussi Kosken Pastorific -tili on kerännyt merkittävän määrän katseluita, mutta tili eli pitkään hiljaiseloa. Ville Mäkipelto on teologian tohtori ja tubettajana hän on maamme johtavia tieteen popularisoijia, mutta olisi väärin pelkistää hänet kirkolliseksi toimijaksi, sillä hänen asialistansa on niin laaja. Mäkipellon tili lukeutuu vlogit.fi-listauksen perusteella Suomen sadan seuratuimman henkilökohtaisen tilin joukkoon.

Molemmat edellä mainituista istuvat näköalapaikalla, sillä Koski on Suomen tubettajat ry:n hallituksen puheenjohtaja ja Mäkipeltokin on aktiivinen toimija Tubecon-tapahtuman taustalla vaikuttavassa yhdistyksessä.

Pastorific-kanava aktivoitui huhtikuun alussa Kosken aloittaessa Espoon seurakuntien mediapappina päätehtävänään tubetus. Tehtävä on neljäpäiväinen, mutta kyseessä on kuitenkin ennakkoluuloton satsaus Espoon seurakunnilta videoviestintään.

Helsinkiläinen Haagan seurakunta on osoittanut yhteisönä ennakkoluulotonta pioneerihenkeä videoiden tekemisessä. Lisäksi kirkkoherra Heikki Nenosen tubetusta Puolivirallinen-kanavalla voi katsoa vailla myötähäpeää.

Kiinnostava avaus on Nuori Kirkko ry:n yhdessä useamman yhteistyökumppanin kanssa tuottama kouluikäisille suunnattu viikottainen Ttila. Se on vuodesta 1938 alkaen ilmestyneen Joka Poika -lehden jatkumo. Lehti ilmestyi myöhemmin muun muassa JiiPee-nimellä ja vuodesta 2012 jiipeenetti.fi -verkkojulkaisuna. Suorana tiistai-iltapäivisin tehtävä Ttila-lähetys on pitkälti nuorten omaa käsialaa ja lähetyksen taltioinnin voi katsoa jälkeenpäin.

Espoolaisessa Olarin seurakunnassa vaikuttanut tubettava pappi Emilia Turpeinen siirtyi huhtikuun alussa Kirkkonummen seurakuntaan rippikoulu- ja nuorisopastorin virkaan, mutta tubettaminen kuuluu ilmeisesti jatkossakin hänen työnkuvaansa.

Kirkolliset tubettajat, aktiiviset ja passiiviset, on koottu yhdelle soittolistalle.
Tämä listaus on keskittynut luterilaisiin tubettajiin. Valitettavan monen kohdalla tubettaminen on jäänyt vain kokeiluksi. Mahdollisesti puuttuvat tilit voit kertoa kommenteihin tai sähköpostitse: jan.erik.ahonen@gmail.com

Katso myös luterilaisten seurakuntien Facebook-sivujen listaus
Kirkollisten Instagram-tilien seuratuimmat
Vieraileva kolumnisti: Jeesuksen asetukset

Vieraileva kolumnisti: Jeesuksen asetukset

Kuva: Antti Rintala

Miten sopii palvelumuotoilu kirkolliseen työyhteisöön, pohtii vieraileva kolumnistimme, yhteisöpedagogi Mika Ijäs.

Kirkollisissa piireissä on puhuttu paljon toimintakulttuurin työntekijäkeskeisyydestä ja osallisuuden kapeutumisesta pieniin ydinaktiiviryhmiin. Nämä ovat ongelmia, joiden kanssa kirkko ei ole aivan yksin.

Monet muutkin toimijat ovat törmänneet osallisuuden kulttuurisiin muutoksiin, joille ominaista näyttäisi olevan ihmisten pyrkimys yhä omaehtoisempaan toimijuuteen. Autonomisuuden, kyvykkyyden ja yhteenkuuluvuuden kokemukset tunnetaan psykologiassakin keskeisinä motivaatiotekijöinä. Tällaisiin perustarpeisiin olisi vastattava, jotta yhteisön toiminta voitaisiin kokea sitoutumisen arvoiseksi.

Palvelumuotoilua on sovellettu laajasti erilaisten toimintojen kehittämisessä. Se voi näyttää isolta ja ihmeelliseltä, mutta se perustuu lopulta hyvin yksinkertaisiin ideoihin. Muotoilijan mallia ei tarvitse hakea Jeesusta kauempaa. Kun Jeesus kohtaa tiellä sokean miehen (Mark. 10) ja tulee kysyneeksi tältä, mitä mies haluaa Jeesuksen hänelle tekevän, on Jeesuksen palveluasenne muotoilijan asetuksissa. Esimerkiksi hyvin muotoillusta palvelusta sopii käytäntö, joka on tuttu ehtoolliselta. Kun jakopari vie leivän ja viinin penkkiin, ollaan asiakaslähtöisen palvelun ytimessä. Empatia, tuo verraton kykymme eläytyä toisen ihmisen kokemukseen ja ymmärtää hänen tarpeitaan, on palvelumuotoilijan tärkein resurssi.

Palvelumuotoilu soveltuu luontevasti myös seurakuntatyön kehittämisen menetelmäksi. Sen keinot ovat itsessään osallistavia ja ne suorastaan ajavat ihmisten pariin. Kehittäminen alkaa tiedonhankinnasta, mistä Herra jo esittikin edellä ytimekkään esimerkin. Tietoa käsitellään luovasti eli rakennetaan ongelmiin tarkoituksenmukaisia ratkaisuja. Ihmiset eivät osallistu eivätkä sitoudu toimintaan, jota he eivät aidosti tarvitse eivätkä myöskään toimintaan, jonka sisältöä he eivät ymmärrä. Tällöin puhutaan tuotteistamisesta ja usein myös toiminnan muodoista, jotka ovat voineet jäädä ajastaan jälkeen toisin kuin niiden tarkoitus itsessään.

Ideoita kehitetään kokeilevasti ja siten, että kokeilusta myös opitaan jotain uutta. Tämän takia epäonnistumisia ei tarvitse pelätä, sillä ne eivät kerro tekijöidensä keskinäisestä paremmuudesta vaan ratkaisuista, joita on kulloinkin osattu tehdä. Oppimisen myötä opitaan tekemään parempia ratkaisuja. Epäonnistumisen ja kokeilemisen pelko voi nousta luovien ratkaisujen esteeksi juuri työntekijäkeskeisyyden vuoksi.

Työntekijäkeskeisyys tarkoittaa yhteisöllisessä mielessä usein voimakkaan egoistista kulttuuria. Jos yleinen huomio kohdistuu jatkuvasti pikemmin tekijään kuin tekemiseen, tekijä voi kokea itsensä uhatuksi. Lisäriesan kulttuuriin tuo egoistien tyypillisesti ruokkima kilpailuhenkisyys, joka voi tehdä seurakuntatyöstäkin melko ilotonta yksilöurheilua letkeämmän pipokiekon sijaan.

Netti tuntee palvelumuotoilun hyvin. Pätevä googlettaja löytää esimerkkejä palvelumuotoiluhankkeista sekä menetelmiä, joita ohjaustyön ammattilaiset saavat hallintaan mutkattomasti. Usein on niin, että kun ajatus on kohdallaan, tekeminen on jo helpompaa. Kehittäminen edellyttää myös realististen vahvuuksien ja mahdollisuuksien tunnistamista. Kirkolliset piirit voisivatkin puhua jatkossa enemmän ratkaisuista.

Mika Ijäs
Yhteisöpedagogi, valmentaja
HeartBeatnik Oy, Vantaa

Luterilaisten seurakuntien Facebook-sivujen tykkäysten Top 20

Tauon jälkeen listaamme taas luterilaisten seurakuntien Facebook-tykkäysten määriä. Espoon Tuomiokirkkoseurakunta on listauksessa oma luokkaansa. Toki suurena seurakunta sillä on myös Suomen mittakaavassa mainiot resurssit, mutta kasvu on kuitenkin osoitus pitkäjänteisen ja ammattitaitoisen työn tuloksista.

Paavalin seurakunnan sivun tykkästen kasvu on ollut tehokasta. Pienen pieni Toivakka on jäsenmääräänsä nähden oivissa luvuissa. Molempia yhdistää näkyvää mediatyötä tekevä kirkkoherra. Paavalin Kari Kanalan ja Toivakan Panu Partasen voi treffata alttarin lisäksi somessa. Ilmajoen lähes tuplaantuneet ja Keski-Porin seurakuntien vauhdikkaasti kohonneet luvut kertovat myös onnistuneesta panostuksesta sosiaaliseen mediaan.

Mielenkiintoista on, että luterilaiselle byrokratialle virkamiesmäisellä rakkaudella omistettu huumorisivusto Kirkkovene yltäisi tällä listalla toiseksi. Sillä on 5230 tykkäystä. Sen suosio saa kysymään, että voisiko kirkollisessa viestinnässä enemmän yhdistellä luovasti harrasta ja hauskaa?

Tykkäysmäärät ovat vain yksi tapa tarkastella viestinnän onnistumista. Se suosii lähtökohtaisesti suuria organisaatioita, mutta antaa silti suuntaa. Jos havaitset virheen tai puutteen listauksessa, kerro ihmeessä, täydennämme palautteen perusteella. Voit lähettää kommenttisi halutessasi myös sähköpostitse: jan.erik.ahonen@gmail.com

Facebookin tykätyimmät luterilaiset seurakunnat (16.3.2019)

(Suluissa vertailuluku 10.6. 2017, lopuksi seurakunnan jäsenmäärä 2018) EDIT: Ikaalinen ja Pitäjänmäki, Verkosto lisätty)

  1. Espoon Tuomiokirkkoseurakunta 5325 (3871) 46 608
  2. Kallion seurakunta 3177 (2364) 19 777
  3. Malmin seurakunta 2628 (2031) 52 345
  4. Paavalin seurakunta 2622 (1645) 13 874
  5. Ilmajoen seurakunta 2106 (1072) 10 676
  6. Lauttasaaren seurakunta 2 045 (1890) 13 106
  7. Keski-Porin seurakunta 1900 (1078) 19 141
  8. Nokian seurakunta 1895 (1831) 22 955
  9. Aurinkorannikon suomalainen seurakunta (Espanja) 1848 (1033)
  10. Helsingin Tuomiokirkkoseurakunta 1765 (1339) 29 926
  11. Ylivieskan seurakunta 1756 (1591) 14 112
  12. Toivakan seurakunta 1658 (1248) 1 715
  13. Ikaalisten seurakunta 1639 (-) 5731
  14. Verkosto seurakunta 1598 (-)
  15. Hyvinkään seurakunta 1575 (1161) 31 650
  16. Pirkkalan seurakunta 1547 (1018) 14 239
  17. Lapuan tuomiokirkkoseurakunta 1505 (962) 12 472
  18. Leppävaaran seurakunta 1464 (-) 24 289
  19. Seinäjoen seurakunta 1457 (1105) 51 657
  20. Borgå svenska domkyrkoförsamling 1445 (1183) 12 550
  21. Haapajärven seurakunta 1392 (1040) 6 299
  22. Pitäjänmäen seurakunta 1344 (-) 9304
  23. Porvoon suomalainen seurakunta 1329 (991) 23392

Katso edellinen listaus vuodelta 2017 tästä

Katso tästä Instagram-listaus
Kuuluuko podcast kirkonmäeltä?