Video: Tampereen Nojatuolikirkkoon tutustumassa


Somempi seurakunta vieraili lokakuussa Nojatuolikirkossa Linnainmaan seurakuntakeskuksessa Tampereella. Tässä messussa moni asian on mietitty uusiksi.

Pastori Jussi Laine ja kanttori Sanna Ketola-Laine kertovat matkasta ideasta toteutukseen. Samainen kaksikko on aiemmin suunnitellut ja toteuttanut muun muassa Tesoman Tangomessun.

Mainokset

Vieraileva kolumnisti: Oletko digivaikuttaja?

Papin työ on siitä kiitollista, että välillä päätyy paikkoihin, joihin ei uskoisi päätyvänsä. Tätä ajatusta huomasin kelaavani, kun seurasin isolta näytöltä alustusta Toimialojen rajojen muutos Teknologia2017-messuilla. Minut oli pyydetty osallistumaan keskusteluun digitalisaatiosta ja sen vaikutuksista maailmaan. Kysymys on tärkeä yksittäisten ihmisten, yhteiskunnan ja näin ollen tietysti kirkonkin kannalta.

Kirkon tulevaisuuden näkymiä pohtiva mietintö, kertoo sitä vilkaisseille, että digitaalisen teknologian kehitys voi vaikuttaa siihen, että ihminen suuntautuu yhä enemmän kuluttajasta yhteiskunnalliseksi toimijaksi. Helsingin Kalliossa, jossa työskentelen, tämä näkyy jo kirkkaasti. Ihmiset käyttävät digitalisaation myötä yleistyneitä vaikutuspaikkoja, kuten erilaisia somekanavia, tiedonjakoon, järjestäytymiseen, uuden innovoitiin ja aktivismiin. Ruohonjuuritason aktivismi voi paikallisimmillaan olla yksittäisen talon, puiston tai kadunpätkän asioihin vaikuttamista. Järjestäytymiseen ja rakenteiksi riittää usein Facebook-ryhmä. Oletko sinä mukana tässä vaikuttamisessa?

Muutos kuluttajasta toimijaksi kuvaa laajemminkin käynnissä olevaa ihmiskuvan muutosta. Tuottavuus irtoaa materiasta, joten palvelut ja tuotteet siirtyvät sinne missä ihmiset ovat. Tämä tulevaisuustutkija Ilkka Halavan ajatus on helppo allekirjoittaa, ja se alleviivaa yllä esitettyä haastetta kirkon toimijoille.

Esiin nousee myös mahdollisuus! Vielä toistaiseksi vallalla oleva teknis-rationaalinen ihmiskuva, jossa ihminen määrittää itseään mm. työn ja tuottavuutensa kautta, on siis haastettu. Digitalisaation kehittyessä osa tuntemastamme työstä katoaa. Minkä varassa silloin maailmankuvani ja arvoni ihmisenä lepää? Voisiko kristillinen ihmiskuva, ajatus ihmisestä Jumalan kuvana, ja siitä syystä äärimmäisen arvokkaana, olla jälleen relevantti.

Maailma muuttuu digitalisaation innovaatioiden ja sovellusten kautta hurjaa vauhtia. Siksi on hyödyllistä, ettei välttämättä mieti koko ajan kuinka uusimman somesovelluksen ottaa haltuun, vaan mikä ihmisyydessä ja sen tarpeissa on pysyvää. Uuden applikaation käyttötaidot seuraavat kyllä perässä.

Visa Viljamaa

Kalliolainen muutokselle utelias somesensei ja kirkollisen pop-upin puuhapoika

Vieraileva kolumnisti: Olen sometakinkääntäjä

Minut tuntevat ihmiset tietävät, että olen aikaisemmin ollut todella somevastainen. Koin somemaailman itselleni vieraaksi enkä kokenut itseänikään someen sopivaksi. Some tuntui kaltaisestani mustiinpukeutujasta kuin vaaleanpunaiselta takilta – väri ei istu minun päälle millään ja kokokin on kolme numeroa liian suuri. Vasta vuosi sitten kesällä uskaltauduin pukemaan sometakin varovasti päälleni ja perustin Instagram-tilin, jossa kuvaan avoimesti elämääni pappina.

Hiljalleen tekemisen kautta uteliaisuus kävi liian suureksi, rohkaistuin astumaan sovituskoppiin ja pystypäin myönnän olevani somen suhteen takinkääntäjä. Instagramin ja Snapchatin ihmeellisen maailman valloittamisen jälkeen aloitin heinäkuussa tubettamisen emiliapappi-kanavalla. Tubettaminen on ollut innostavaa ja jännittävää, mutta ennen kaikkea se on ollut mieletön mahdollisuus tehdä tätä työtä persoonallisella tavalla.

Aloitin tubettamisen, koska halusin kertoa pappeudesta naisen näkökulmasta. Haluan hälventää ennakkoluuloja papeista, tuoda kirkkoa lähemmäksi ja omalta osaltani tehdä uskosta arkisempaa. Tahdon antaa kirkolle nuoren aikuisen kasvot. Kirkko tarvitsee myös somessa eri-ikäisiä naisia ja miehiä kasvoikseen, sillä seurakuntalaisiakin löytyy laidasta laitaan. Jokainen voi olla läsnä somessa rohkeasti omalla persoonallisella tavallaan, sillä kaikkien ei tarvitse puhutella kaikkia.

Omia intohimojaan ja elämäntapaansa voi tuoda kirkon työntekijänä reippaasti esille. Arkisuus ja aitous puhuttelee ihmistä ja tuo lähemmäksi sekä kirkkoa että sen työntekijöitä. Itsekin olen halunnut somessa olla rehellisesti automatkoista, saippuakuplista ja elämän pienten ilojen fiilistelystä tykkäävä itseni. Koen, että sanoma toivosta, armosta ja rakkaudesta välittyy arkistenkin aihepiirien lävitse.

Yksi itselle tärkeistä piirteistä somessa on ollut se, että olen voinut tuoda esille papin elämää kymenlaaksolaisessa pikkukaupungissa. Usein esillä ovat suuremmat seurakunnat ja niiden työntekijät, mutta haluan tuoda tälle vastapainoa. Somempaa seurakuntaa kannattaa etsiä myös pikkukaupungeista ja maaseudulta, joissa tunnelma on omanlaisensa. Somen suurimpia iloja on se, ettei työ jää vain oman seurakunnan rajojen sisäpuolelle, vaan palvelee Kristuksen kirkkoa kaikkialla.

Pätkätyösukupolvea edustavana pätkäpappina haluan ajatella, että sometaidot ovat arvokkaita myös kirkon työmarkkinoilla. Some voi olla yksi merkittävä tapa lähetyskäskyn ”menkää ja tehkää” toteuttamiseen – kirkon ja sen työntekijöiden menemistä sinne, missä ihmiset muutenkin ovat. Tässä asiassa toivoisin kirkon riveihin lisää kaltaisiani takinkääntäjiä, jotka hyppäävät rohkeasti someen mukaan.

Emilia Turpeinen

Kirjoittaja on Haminassa vs. seurakuntapastorina. Hän rakastaa leveästi hymyilemistä, hoilaa ratissa nuotin vierestä ja parittaa toisinaan Converset alban kanssa. 

 Emiliapapin tubetuskanava. Snapchat & Instagram: emiliapappi.

Vieraileva kolumnisti: Mielensäpahoittajan epistola

img_9787-1Kyllä on maailma kummalliseksi mennyt. Kuun ensimmäisenä päivänä menivät sitten kirkonmiehet ja –naiset pitämään Iskelmämessun Pyynikin kesäteatterissa. Siellä joku pappi liperit kaulassa oli olevinaan niin Babitzinin edesmenneitä veljeksiä ja rämpytti kitaraa. Joku kanttori koitti olla niin  kukkahameessaan. Hyvä ettei sentään puhelinlangat laulaneet vaikka hetki löi vieressä penkin, puun ja puistotien.

Eikä siinä vielä kaikki. Kekkosen näköinen pappi hakkasi pianoa kuin hourupäinen ja kehtasi vielä saarnata farkut ja kumitossut jalassa siitä kuinka oli ollut ABC:llä ostamassa juustoa. Ja kesäteatterin täydeltä sadat ihmiset laulavat niin kuin eivät olisi koskaan ennen kuulleet kulkurin iltatähdestä.

Ja kun tuosta tilaisuudesta olen saanut toivuttua, niin eikö ne hyväkkäät ole taas jo uudella asialla. Joku tapahtumien yö kaupungilla ja nämä kirkon ikiomat pellepelottomat päättävät järjestää Vanhassa kirkossa Tangokirkon. Virsiä tangoina ja tangoja virsinä. Kyllä ei pitäisi kirkkoon viedä Monosta taikka Kärkeä yhtä vähän kuin soittaa arvokkaita virsiä niin kuin jotain Suhmuran Santraa. Haitarilla. Tähän kohtaan minä sanon ei. Joku roti saisi kirkossa olla.

Mutta minä päätinkin tehdä sellaiset teesit, jotka käyn naulaamassa lähimmän Juice-kirkon oveen. Kai ne kaikki Tampereen kirkot ovat meinaan kohta sellaisia.

1) Koskaan et muuttua saa. Parempi on, että mennään niin kuin aina ennenkin. Koska vanha on aina parempi.

2) Kirkossa saa soittaa vaan hengellistä musiikkia. Tai ainakin vaan sata vuotta vanhaa musiikkia. Uruilla ehkä vähän uudempaa, mutta sitäkin varoen.

3) Pappien puheista ei pidä saada selvää ennen kuin kymmenien vuosien kirkossakäyntikokemuksella. Sitten jo tietääkin, mitä ne seuraavaksi tulee sanomaan. Eikä ainakaan mitään ajankohtaista ole syytä käsitellä.

4) Pysykööt kirkko kirkoissaan. Kaikenlainen kesäteatteri- ja jäähalliheiluminen tulee lopettaa välittömästi. Niin ja internettiä kanssa tulee välttää viimeiseen asti.

Näin kun tehdään, niin olisi tuttua ja turvallista. Minä tiedän kyllä nämä jutut.

 

Jussi Laine

Pastori. Tampereen seurakuntien vs. kehitysjohtaja. Näyttää Kekkoselta, ostaa juustoa ABC:ltä, soittaa pianoa ja on naimisissa tangon laulamista rakastavan kanttorin kanssa.

Pokemonin toinen tuleminen, olimmeko valmiita?

janprofiili

Rakas kirkko. Kirjoitan tätä sinulle perjantai-iltana. Olen juonut muutaman kupin kahvia.  Tunnettu sosiaalisen median guru Ville Kormilainen kiitti aikanaan kirkkoa ripeydestä huomioida maamme Pokemon-pelaajat. Reilu vuosi sitten, kun Pokemon jalkautui Suomeen, seurakunnat avasivat pelaajille vessat, tarjosivat mahdollisuuksia ladata akkuja kirkoissa ja huomioivat pelin pelaajat monin eri tavoin. Kirkkojen ja seurakuntatalojen ympärillä on paljon Pokemon-saleja ja -stoppeja, jotka keräävät valtavasti pelaajia.

Aikaa myöten Pokemon-pelaajien innostus haaleni. Väki väheni. Seurakuntienkin palvelualttius lopahti. Tänä kesänä Pokemon on kuitenkin tehnyt jälleen uuden tulemisensa. Pelaajia on taas paljon. Pokemon-tapahtumissa eli -eventeissä esimerkiksi heinäkuun aikana on ollut valtavasti pokettajia. Helsingissä esimerkiksi Vanhankirkon puistossa on viihtynyt parhaimmillaan satoja Pokemon-pelaajia yhtä aikaa. Seurakunta ei ole näitä pelaajia kuitenkaan yrittänyt tavoittaa. Lämmin kädenojennus on tällä kertaa puuttunut. Miten olisi vesipiste? Entä jos pappi kuljeskelisi mukana pelaajien joukossa? Mitä muuta voisi tehdä?

Pop up-tapahtuman ei ole lähtökohtaisesti tarve synnyttää pysyviä työmuotoja, joita seurakuntien tarjonta pursuaa jo nyt, vaan keskeisempää on tarttua johonkin ajassa liikkuvaan ilmiöön ja toteuttaa sen pohjalta mahdollisesti yhteistyössä ympäröivän yhteisön kanssa kiinnostava tapahtuma. Jo yksikin kerta saattaa riittää, mutta olisi melkoista tyhmyyttä olla kokeilematta, pienin muutoksin ja varioiden, kerran jo onnistunutta pop up -tilaisuutta tai -toimintaa uudelleen. Tarkoitus olisi ottaa pop upeista myös opiksi ja tätä kautta hioa organisaation valmiutta reagoida ympäröivän yhteiskunnan tarpeisiin.

Tässä valossa on erikoista, että seurakunnissa annetaan oivan tilaisuuden lipua sormien läpi. Rehellisyyden nimissä on sanottava, että pelaajien tarpeet ovat reilussa vuodessa muuttuneet. Vara-akkujen yleistyttyä ei latauspisteiden tarve ole enää suurin ongelma, mutta avoimet käymälätilat ja ilmaiset kevyet virvokkeet menisivät varmasti kuin kuumille kiville. Entäpä miten olisi, jos seurakunnat järjestäisivät edes sunnuntaisin Pokemon-metsästäjille helpotusta ja tukea niissä paikoissa, joissa harrastus yhä on aktiivisimmillaan? Miten olisi seurakuntien jakamat vara-akut raamatunlausein varustettuna?

Pop up -kirjamme alustavien huomioiden perusteella näyttää siltä, ettei kirkossa käytetä tarpeeksi aikaa pop upien jälkianalyysiin. Pop upien reflektointi saattaa jäädä jopa kokonaan tekemättä. Huolellinen ruotiminen jälkikäteen olisi kuitenkin jo oppimisen kannalta erittäin kannattavaa, sillä vain analysoidut onnistumiset ja epäonnistumiset kartuttavat organisointivalmiutta.

Mikä viesti Pokemon-pelaajille jää, jos kirkko oli alkuun innolla mukana riennossa, mutta vaikenee nyt tyystin? Onko se viesti hyväksymisestä vai hylkäämisestä? Haiseeko kirkollinen jälkihiki vai ollaanko koko ajan valmiita reagoimaan? Kysymyksien kautta piirtyy esiin myös pop upien haaste: Milloin tapahtuma on täyttänyt tehtävänsä? Milloin on aika lopettaa? Milloin pop up muuttuu, jos muuttuu, pysyvämmäksi toiminnaksi? Miten voi reagoida samaan toimintaan uusiutuvin ja tuorein tavoin?

Ei helppoa, mutta kyllä kirkossa osataan, kunhan pysytään hereillä, näin kesähelteilläkin, vaikkei niitä ole tänä kesänä ollutkaan.

Jan Ahonen

Kirjoittaja yksi kolmesta Somempi seurakunta -kirjan tekijästä. Hän työskentelee nasaretilaisen puusepän ajoittaisena alihankkijana, mutta ansaitsee jokapäiväisen leipänsä viestinnällä kirkon piirissä.

 Päivitys: Katso tykätyimmät luterilaiset seurakunnat Facebookissa

img_7002

Espoon Tuomiokirkkoseurakunnan sivun tykkäysten kerääntymistahti on omaa luokkaansa. Uusia tykkäyksiä tuli 1222 kappaletta. Pelkkä kasvulukema on jo niin iso, että sillä pääsisi listauksen kärkikymppiin.

Nyt listauksessa ovat mukana myös seurakuntien jäsenmäärät. Ainoa poikkeus on Espanjassa toimiva Aurinkorannikon seurakunta, jolle jäsenmäärätietoa ei löytynyt. Jäsenmäärältään suurista luterilaista seurakunnista listalta jäivät ulos muun muassa Jyväskylän, Rovaniemen ja Salon seurakunnat sekä Messukylän seurakunta Tampereelta

Kekseliäisyys ei ole pahitteeksi. Helsingin Malmilla kirkkoherra Heikki Arikka vauhditti onnistuneesti tykkäysmäärän kasvua lupaamalla tarjota päivällisen tykkääjälle numero 2000. Kasvupotentiaalia on kuitenkin vielä paljon, sillä Malmi on jäsenmäärältään maailmankin mittakaavassa eräs suurimmista luterilaista seurakunnista.

Keski-Porin seurakunta tekee komean loikan listalle, suoraan sijalle 13. Etelä-Pohjanmaan vinkkelistä merkittävää on, että Seinäjoen seurakunta ohittaa Ilmajoen, lieneekö luvassa naapurisovun täyteinen vastaisku?

Tykkäysmäärät ovat vain yksi tapa tarkastella viestinnän onnistumista. Se suosii lähtökohtaisesti suuria organisaatioita, mutta antaa silti suuntaa. Jos havaitset virheen tai puutteen listauksessa, kerro ihmeessä, täydennämme palautteen perusteella. Voit lähettää kommenttisi halutessasi myös sähköpostitse: jan.erik.ahonen@gmail.com

 

Facebookin tykätyimmät luterilaiset seurakunnat (10.6. 2017)

(Suluissa vertailuluku 20.1. 2017, punaisella seurakunnan jäsenmäärä 2016)

  1. Espoon Tuomiokirkkoseurakunta 3871 (2649) 47455
  2. Kallion seurakunta  2364 (2080) 20007
  3. Malmin seurakunta 2031 (1646) 54242
  4. Lauttasaaren seurakunta 1890 (1827) 12897
  5. Nokian seurakunta 1831 (1792) 23316
  6. Paavalin seurakunta 1645 (1444) 14399
  7. Ylivieskan seurakunta 1591 (1516) 14311
  8. Helsingin Tuomiokirkkoseurakunta 1339 (1283) 29264
  9. Toivakan seurakunta  1248 (1122) 1785
  10. Borgå svenska domkyrkoförsamling 1183 (1097) 12912
  11. Hyvinkään seurakunta 1161 (1030) 32540
  12. Seinäjoen seurakunta 1105 (992) 51600
  13. Keski-Porin seurakunta 1078 (-) 19608
  14. Ilmajoen seurakunta  1072 (1034) 10806
  15. Haapajärven seurakunta 1040 (-) 6555
  16. Aurinkorannikon suomalainen seurakunta 1033 (932)
  17. Pirkkalan seurakunta 1018 (-) 14239
  18. Hämeenlinna-Vanajan seurakunta  1016 (936) 39640
  19. Mariehamns församling 1009 (964) 8134
  20. Hollolan seurakunta  968 (948) 18003
  21. Porvoon suomalainen seurakunta 991 (913) 23392
  22. Olarin seurakunta 962 (879) 27658
  23. Lapuan tuomiokirkkoseurakunta 962 (-) 12 737

EDIT: Pirkkala seurakunta lisätty 13.6, Haapajärvi 18.6.

EDIT2: Tykkäysmäärä (10.6.) suhteutettuna vuoden 2016 jäsenmäärään. (prosenttiluvut: J. Ryhänen)

EDIT3: Lapua lisätty, sivu perustuu jäsenyyteen, ei tykkäyksiin.

prosentit2

 

Tästä edelliseen seurakuntien fb-listaukseen

Katso myös  luterilaisen kirkon Instagram-listaus

Kotimaa24:n listaus suurimmista seurakunnista vuonna 2015

Kymmenen teesiä pop-upeista

Nämä teesit syntyivät Kirkon koulutuskeskuksessa tammikuussa pidettyä luentoa varten. Tämän jälkeen niitä on testattu ja kehitetty parissa muussakin yhteydessä.

”Älä kurista vastasyntynyttä!”

Usein tarvitaan pyhää joutilaisuutta, jotta syntyisi uusia avauksia. Pyri myös ettet tyrmää omia tai muiden ideoita heti alkuun, kritiikin aika on myöhemmin. Luovan ilmapiirin syntymistä edistää kun kehut, kiität ja kannustat työtoveriasi. Pyri eroon ajattelusta, että jos maallikot päästää keskenään puuhaamaan, ei synny kuin herätysliikkeitä ja muita päänsärkyjä.

”Tee kerran rytinällä mieluummin kuin kolme kertaa kohtalaisesti”

Pop-upien tarkoitus ei ole aloittaa uusia työmuotoja kirkkoon, pysyvää on vain muutos, kertoo Tampereen seurakuntien vs. kehitysjohtaja Jussi Laine. Tätä näkemystä tukee sekin, että nykyään vapaaehtoiset sitoutuvat helpommin muutamaan ”keikkaan” kuin lupautuisivat vuodeksi vastuuseen. Jos mahdollista, mieti ensin tavoitteet, rekrytoi sitten sopivat tekijät. Vaikka tekisitkin jotain uudestaan, älä hylkää kehittämistyötä projektin sisällä, sillä voit usein tehdä ainakin hiukan paremmin.

”Jos teet kaikille, et tee kenellekään”

Tunne kohderyhmäsi, älä luule tietäväsi. (apuna esim. Jäsen 360 yms.) Uskalla kohdentaa silläkin uhalla, että kohderyhmän ulkopuolelle jää paljon tuttua väkeä. Hyödynnä toteuttamisessa ammattilaisia, mutta älä täysin ulkoista ideointia, kehittämistä ja suunniteltua, sillä parvessa on älyä! Jalkaudu sinne missä ihmiset ovat, älä odota heitä luoksesi sikiöasennossa saarnatuolin alla.

”Pop-upia markkinoidaan koko matka”

”Markkinointia tehdään ennen, aikana ja jälkeen”, sanoo monen projektin puuhamies, Jussi Laine. Liian usein jälkimarkkinointi eli fiilistely, osallistujien ja vapaaehtoisten kiittäminen ja palautteen pyytäminen unohtuu. Tapahtuman ajoitus on taitolaji, pyhinä on kirkon momentum, mutta kilpailu on kovaa! Ammattitiedottaja on ammattitiedottaja ja suureksi avuksi, mutta usein sinä tunnet viestittävän asian häntä paremmin. Älä siis ulkoista viestintää liikaa. Jos mainoksesi on somehitti, mutta tapahtumassa vähän väkeä, onko pop-upisi todella onnistuminen?

”Pop-up on mediapeliä”

Kirkollisen median näkyvyys riittää pitämään esimiehen tyytyväisenä, mutta suurempaan menestykseen vaaditaan suurien medioiden huomiota. Yhä useammin pop-up -menestystarinat alkavat somesta, esimerkkinä palkittu Aleppon kellot. Joskus menestys mediassa voi olla merkittävästi suurempaa kuin itse tapahtumassa. Tapahtumia kannattaa järjestää yhteistyössä esimerkiksi medioiden kanssa. Näin tehtiin hyvällä menestyksellä esimerkiksi Futis- ja Kiekkokirkkojen kohdalla Paavalin seurakunnassa Kari Kanalan johdolla.

”Karismaattisuus ei ole uhka”

Asioilla on nykyään taipumus henkilöityä, eikä siinä ole mitään vikaa, sillä pop-up tarvitsee usein ”kasvot”. Silti on syytä pohtia, miksi pop-upit ovat kirkossa kovin pappiskeskeisiä? Toisaalta keskivertoluterilainen pappi tai muu toimija pelkää olla suotta karismaattinen johtaja? Hiljaiset puurtajat eivät saa kuitenkaan unohtua!

”Viihtyminen ei ole synti”

Populaarikulttuurin tosissaan ottaminen, esimerkiksi jalkautuminen rockfestivaaleille ja kirkkojen avaaminen ovat avainasemassa, kuten Festariehtoollinen ja -häät todistavat. Älä pelkää olla positiivinen populisti kertoessasi tulevasta, sillä into tarttuu. Usein musiikki puhuu puolestaan, älä siis liikaa selittele. Sen mitä pappi selittää vartin, saa kanttori kerrottua kahdessa minuutissa hyvin valitulla musiikilla. Jouluradion eräs suurimpia menestystekijöitä on ollut, ettei juontajia juurikaan käytetä. Voisimme ottaa yhteiseksi missioksi kirkon vuosituhantisen tosikon maineen pilaamisen hyvällä huumorilla.

”Yrittäjä ei ole uhka”

Liian usein ajattelen yrityksen ja yrittäjän olevan vain omaa etuaan ajamassa. Esimerkiksi Jouluradio on ollut usein etulinjassa kokeilemassa ”kaupallisia hömpötyksiä”, mukana muun muassa erilaisissa messutapahtumissa, lanseeraamassa kännykkäkaraokea ja laulamassa baarissa. Yrittäjä ansaitsee näkyvyyttä, muista siis kehua häntä julkisesti, jos aihetta on.

”Uskalla epäonnistua”

Vain varmistelemalla syntyy usein hajutonta ja mautonta ja tekemällä ”ylilaatua” saatat paeta uuden tien raivaamisista. Älä katso vain vierestä, jos kollega on tekemässä samaa virhettä kuin sinä aiemmin, mutta älä silti keskity lannistamaan häntä. ”Riskiprojektit” ovat toimittajasta kiintoisimpia, siis viestinnän mahdollisia kärkiä.

”Älä keksi pyörää uudestaan!”

Muista myös back-upin eli kirkollisen perustyön merkitys. Kaikki ei voi olla pop-upia. Hyvä pop-up syntyy usein jännitteisessä suhteessa kirkon vuosituhantiseen traditioon. Pop-up ei ole itse päämäärä, vaan tekemisen tapa.

Minä lähetän teidät kuin lampaat susien keskelle. Olkaa siis viisaita kuin käärmeet ja viattomia kuin kyyhkyset.Matteus 10:16

 

Vieraileva kolumnisti: Kuka keksi kirkon brändäämisen?

Seurakunnan markkinointiviestinnän työpajassa on tuskin pyyhitty korvapuustin murut suunpielistä, kun tutut argumentit jo leijuvat ilmassa: Brändi- ja markkinointipuhe tuovat kirkkoon vierasta ideologiaa. Mainonta, mielikuviin vaikuttaminen tai henkilökohtainen myyntityö eivät ole seurakuntatyön ydintä.

Tässä tilanteessa haluaisin kilauttaa kaverille, vähän niin kuin Haluatko miljonääriksi -tietovisassa. Puhelinkeskus yhdistäisi minut 1920-luvun Manhattanille BBDO-mainostoimistoon. Puhelimeen vastaisi Bruce Barton. Hän oli mainonnan pioneeri ja tietokirjailija, joka oli luomassa nykyisen viestintäteollisuuden perustuksia.

Kilauttaisin Brucelle, koska viestinnän historia kätkee kiinnostavan yllätyksen: Mistä yritysviestintä haki alun perin inspiraationsa? Armeijalta? Urheilusta? Antiikin filosofeilta? Kyllä, kaikilta näiltä. Mutta yksi esikuva oli muita suurempi.

Yritykset ottivat mallia kirkolta.

Annetaan Brucen itse kertoa.

– Päivää Bruce! Suomesta soittelen. Olet juuri julkaissut mainosalan bestsellerin, josta tuli yksi vuosisadan myydyin tietokirja. Kuka on mielestäsi mainosalan suurin esikuva?

– Jeesus.

– Kiinnostavaa. Miksi Jeesuksen tulisi olla myynti- ja mainosmiehen roolimalli?

– Hänen mainontansa oli nerokasta! Ei ole vaikuttavampaa tapaa viedä tärkeää viestiä ihmisille kuin hänen. Jäljittelemme työssämme Jeesuksen kolmea periaatetta:

1. Hän kiinnittää ensin taitavasti ihmisten huomion.
2. Hän saa kiinnostuksen syvenemään uutisella tai tarinalla.
3. Hänen puheensa on aina selkeää ja konkreettista, ja ennen kaikkea rehellistä.

– Hyvin tiivistetty, Bruce. Ei ihme, että viestintäala lähti kasvuun noilla Jeesuksen opeilla.

Uskotko, jos kerron, että vuonna 2017 isoilla yrityksillä ympäri maailman on oma ”missio” ja ”visio” ja yritykset haluat tehdä työntekijöistä brändinsä ”lähettiläitä”? Tämä kaikkihan on lainaa kirkolta.

– Todellako? Hienoa kuulla, että kirkon viestintää on benchmarkattu liike-elämässä juuri niin kuin ehdotin. Muistaahan kirkko itse edelleen Jeesuksen tärkeimmän viestintäopin?

– Muistutapa vielä, mikä se oli.

– No sehän on se, että kontakti ihmisiin luodaan aina teoilla eikä sanoilla. Palvelua, ei puhetta! Tästä ei saa tinkiä!

– Ei ole unohdettu. Tekoja ja muuta viestintää ei meillä erotella.

Pitäisit varmaan näkemästäsi, jos tulisit käymään. Viime aikoina on esimerkiksi jalkauduttu Lutherin hengessä baareihin, festareille ja lätkämatseihin. Tuhansia henkilökohtaisia kontakteja solmitaan tänäkin kesänä pop up -tapahtumissa ja sosiaalisessa mediassa.

– Hyvä, että Jeesuksen opit ovat luovassa käytössä. Kyllä minä edelleen kadehdin sitä, miten kirkko loi Jeesusta jäljittelemällä maailmanlaajuisen organisaation. Mikään firma ei ole pystynyt samaan. Menestystä teille evankeliontihommiin siellä Suomessa!

– Kiitos, kerron terveiset! Mukavaa päivää sinne Manhattanille!

Bruce Barton: The Man Nobody Knows (1925). 

VTT Karoliina Nivari kehittää työyhteisöjä ja niiden viestintää Kirkkopalveluissa. 

Kuva: Esko Jämsä

 

Lue myös:

Vieraileva kolumnisti: Jeesus®

Vieraileva kolumnisti: Tampereella ollaan lätkässä kirkkoon

Kirkko Helsingissä kokenut keväisen kasvupyrähdyksen

img_0039

Tampereen seurakuntien Facebook-sivun hyvätahtinen tykkääjämäärän kasvu jatkuu. Tykkäyksiä on edelliseen listaukseen nähden 776 kappaletta lisää. Kirkko Helsingissä sivuston tykkäykset ylittävät 2000:n rajan ja samalla listasijoitus nousee useamman pykälän. Uusien tykkästen lukumäärä Helsingin seurakuntien sivulla on 572. Lahdessakin kasvutahti on huomattavan ripeä.

Kategoriassa Muut ei tapahdu kuin yksi muutos, Irjan Askolan sivu kohentaa asemiaan yhden sijan verran. Suvivirsi-sivun sesonki on kukkeimmillaan, sen kasvutahti on juuri nyt listauksen eliittiä.

Tykkäysmäärät ovat vain yksi tapa tarkastella viestinnän onnistumista. Se suosii lähtökohtaisesti suuria organisaatioita, mutta antaa silti suuntaa. Jos havaitset virheen tai puutteen listauksessa, kerro ihmeessä, täydennämme palautteen perusteella. Voit lähettää kommenttisi halutessasi myös sähköpostitse: jan.erik.ahonen@gmail.com

Luterilaisten seurakuntayhtymien sivut Facebookissa 23.5.  2017

(Verrokkina suluissa punaisella 1.1. 2017 lukemat.)

  1. Tampereen seurakunnat 6584 (5808)
  2. Kirkko Helsingissä 2046 (1474)
  3. Espoon seurakunnat 1923  (1812)
  4. Lahden seurakuntayhtymä 1761 (1292)
  5. Ylä-Savon seurakunnat 1679 (1665)
  6. Oulun seurakunnat 1644 (1493)
  7. Kyrkan i Helsingfors 1282 (1179)
  8. Kirkko Vantaalla 1187 (1020)
  9. Kirkko Porissa 1155 (1084)
  10. Kirkko Turussa ja Kaarinassa 1024 (846)

 

Muut

  1. Kirkko Suomessa 54 470 (52 097)
  2. Usko Toivo Rakkaus 37 208 (36 666)
  3. Suvivirsi 15 088 (13 519)
  4. Arkkipiispa Kari Mäkinen 12793 (12 249)
  5. Yhteisvastuukeräys 12 553 (12 051)
  6. Irja Askola 11 730 (11 238)
  7. Uskovaiset nuoret 11 461 (11 308)
  8. Maata näkyvissä -festarit 9302 (9319)
  9. Tyrvään Pyhän Olavin kirkko 4747 (4233)
  10. Kirkkovene 4622 (4197)

 

Tästä edelliseen listaukseen 1.1. 2017

Katso myös kirkollisten medioiden ja järjestöjen listaus tästä

Arvio: Startup Seurakunta


Startup Seurakunta-kirja sai alkunsa kahden vapaakirkollisen nuoren miehen, Janne Eerolan ja Mitja Piipposen, turhautumisesta oman seurakuntansa ja muidenkin ilmeisen hitaaseen kehitykseen. Heidän mielestään oli aika avata uusia näkökulmia ja etsiä uusia työtapoja.

Kirjoittajia siteraaten ”Museoissa on mielenkiintoista käydä katsomassa, millaista elämä joskus oli, mutta harva menee museoon sen takia, että haluaisi muuttaa elämänsä museon kaltaiseksi. Evankeliumissa on kuitenkin lopulta kyse muutosvoimasta, eikä muuttumattomista tavoista, miksi säilyttävä näkökulma silti vallitsee?”  Jokainen kirkkokunta Suomessa on isojen haasteiden edessä ja helppoja aikoja ei luvassa, siksi kirja on tärkeästä aihepiiristä.

”Startup-seurakunta on seurakunta, jossa ajatellaan Jumalan valtakunnan kasvua ja ollaan valmiita kokeilemaan uutta sen saavuttamiseksi”,  määritellään kirjan keskeinen termi. Valintaperusteina tarkasteltaviksi seurakunniksi kirjaan olivat ”hyvä pöhinä”, kiinnostavuus ja kirjoittajien omat kontaktit. Luterilaisia seurakuntia kirjaan kelpuutettiin kolme, Helsingistä Agricolaliike, Tampereelta Uusi verso ja Jyväskylästä KohtaamisPaikka. Neljäs luterilainen yhteisö on karismaattisen luterilaisuuden kattojärjestö Hengen uudistus kirkossamme. Muut seurakunnat olivat vapaan kristillisyyden parista. Merkillepantavaa oli, että kahdeksan tarkasteltavista yhteisöistä vaikuttaa pääkaupunkiseudulla.

Seurakuntien toimintakulttuuria käsitellään erityisesti merkityksellisyyden, johtajuuden, toiminnan ja käynnissä olevan uskonnollisen muutoksen kautta. Kirjan termistöön kuuluvat liikemaailmasta tutut sanat, kuten asiakasnäkökulma, brändäys ja markkinoiminen. Kirjoittajat pyrkivät ja pääsääntöisesti onnistuvat tarkastelemaan erilaisia seurakuntia tasapuolisesti, vaikka niillä onkin huomattavia eroja. Karkeasti jaoteltuna tarkastelussa on perinteikkäitä seurakuntia, jotka ovat onnistuneet uudistamaan toimintaansa, ja yhteisöjä jotka ovat aloittaneet lähes alusta.

Monet seurakunnallisista ongelmista ovat luterilaisesta näkökulmasta yllättävän tuttuja. Ajatus, että seurakunta joka halutessaan voisi olla kaikille kaikkea, hukkaa kohderyhmänsä, tuntuu tutulta. Luterilaisessa kontekstissa tuttua on myös, että toiminnan laadusta puhuttaessa hyvä ei saisi olla parhaan esteenä, tulisi siis tehdä vähemmän mutta laadukkaammin. Monet kysymyksistä kulminoituvat johtajuuteen.

Kirja on mielenkiintoista luettavaa luterilaisesta henkilöseurakuntamallista kiinnostuneille. Henkilöseurakunnilla tarkoitetaan seurakuntia, joiden jäsenyyden voi valita. Nykyään luterilaisessa toimintamallissa seurakunta määräytyy kotiosoitteen perusteella. Miten käy yksiin luterilaisen ajattelun, että seurakuntalainen tavallaan on uskonnollinen kuluttaja, joka valitsee tarjonnasta mieluisan ”tuotteen”. Miltä tuntuu työntekijästä, kun kuningaskuluttaja siirtyy vaihtelun vuoksi seuraavaan yhteisöön? Alkaisiko tästä viisas profiloituminen ja erikoistuminen vai huutokauppa ja kosiskelu maksavista jäsenistä?

Kirjan parasta antia ovat herkulliset sitaatit, haastellut olivat kaikki taitavia sanankäyttäjiä.  Haastava kiteytys on muun muassa Agricolayhteisön toiminnanjohtaja, pastori Henrik Wikströmin epäilys, että kirkon muutos olisi ay-liikkeen vanki. Virkamiesmäisyys ei hänestä toimi. Raskas työlainsäädäntö ja jaettu valta estävät radikaalin ja pelastavan suunnanmuutoksen luterilaisessa kirkossa. Liian moni joutuisi muutoksen vuoksi työttömäksi. Ainoaksi todelliseksi muutostekijäksi Wikström näkee mahdollisen ulkomaailman aiheuttaman shokin. Hän myös toteaa viisaasti, että jos kirkko keskittyy moraalikysymyksiin, tärkein sanoma hukkuu helposti.

Vaikka esimerkkiyhteisöjä on neljätoista, ovat ne yllättävän samankaltaisia teologisesti. Esimerkiksi jokin menestysteologinen seurakunta tai vahvasti traditionaalisen ortodoksikirkon yhteisö olisi tuonut todennäköisesti hyviä vertailukohtia. Näyttää, että muutama seurakunta tekijöiden mukavuusalueen ulkopuolelta olisi terästänyt antia. Kirjassa nimetään erilaisia seurakuntien kasvun ja kehityksen toimintamalleja, jotka jäävät tarkemmin esittelemättä. Oudolta tuntuu, että ääneen pääsee vain miehiä, tosin kirjoittajat ihmettelevät itsekin kirjassa noloina, miten haastateltavista muodostuikin all-male-panel.

Kirjan perustermi on osin ongelmallinen, sillä startupit suuntautuvat lähtökohteisesti uusille markkinoille, mutta kuten eräs kirjaan haastetellusta toteaa, tämän tyyppiset seurakunnat houkuttelevat jäseniä toisiltaan ja maalta kasvukeskuksiin muutattavien pienempien seurakuntien jäsenten joukosta. Todellista kasvua ei siis oikeastaan ole ja uusista markkinoista ei voida oikein puhua?

Startup Seurakunta on kirjana hiukan epätasainen, mutta tekijöiden intohimo ja vilpitön halu etsiä uusia työtapoja peittää puutteet. Luterilaisessa kirkossa on totuttu olemaan jopa ajoittain ylikriittisiä, siksi muutosta toivova, mutta osan kritiikistä rivien väliin jättävä kirjoitustapa herättää myös kunnioitusta. Kirja on kirkkonsa kehitystä toivovalle luterilaisellekin antoisaa luettavaa, sillä yksi muutoksen avaimista on hyvien vaikutteiden hakeminen ennakkoluulottomasti.

Pop up- projekteista lumoutuneillekin löytyy kirjasta vahva viesti. Seurakuntien tulisi erään asiantuntijan mukaan yhä enemmän kääntyä palvelemaan ympäröivää yhteiskuntaa uuden alun toivossa. Silti tulisi välttää projekteja, joissa pistäydytään vaan ”ulkomaailmassa pikaisesti kuin kani näyttää pään puskasta”. Osana ympäröivää arkea oleminen siis ei ole vain yksittäinen projekti, vaan kestävä asenne. Aamen.

Kirja herättää halun miettiä, millainen olisi lukijan oma visio paremmasta kirkosta. Tämä on teoksen ehdottomia vahvuuksia. Kirjoittajien toivomaa keskustelua voi käydä Facebook-sivulla Startup Seurakunta ja Twitterissä aihetunnisteella #startupsrk

Jan Ahonen

Kirjoittaja on luterilainen pappi helluntailaisella taustalla

Startup seurakunta – Mitä 2000-luvun pioneerit ajattelevat seurakunnan tulevaisuudesta, Päivä Oy, 2017

Kaksi merkittävää tykkäyskiriä Facebookissa

Jouluradio jatkaa yllätyksettä tykätyimpänä kirkollisena Facebook-sivustona. Radio Dein lukujen kasvutahti on myös hyvä medioiden vertailussa. Kummaltakin listalta löytyy yksi merkittävän tykkäyskirin tehnyt organisaatio.

Valomerkki vaihtui pääkaupunkiseudun seurakuntien mediafuusion jälkeen Kirkko ja kaupunki- nimiseksi. Facebook kieltäytyi nimenmuutoksesta, toimitus joutui aloittamaan tykkäysten keräämisen nollilta. Neljässä kuukaudessa tilille on kertynyt noin 4500 tykkäystä eli muutamaa sataa alle edeltäjän luku, mikä on merkittävä saavutus. Listauksessamme vertailulukuna on kuitenkin Valomerkin viimeinen noteeraus.

Järjestöjen kärkipaikalla jatkaa kasvussaan ripeätahtinen Kirkon Ulkomaanapu, edellisestä listauksesta tykkäyksiä on tullut lisää vajaat 4000. Lukuja vertailtaessa on hyvä muistaa, että erityisesti avustusorganisaatioilla on useampia sivuja, joten ”pääsivun” tykkäykset eivät kerro koko totuutta.

Herättäjäjuhlat ohittaa listalla Herättäjä-Yhdistyksen ja Evankeliumijuhlat tiputtaa listalta Suomen Luterilaisen Evankeliumiyhdistyksen. Kesäjuhlat ovat siis järjestäjäorganisaatioitaan kiinnostavampia Facebookissa.

Jos havaitset virheen tai puutteen listauksessa, kerro ihmeessä, täydennämme palautteen perusteella. Voit lähettää kommenttisi halutessasi myös sähköpostitse: jan.erik.ahonen@gmail.com

Kirkolliset mediat 12.5. 2017 (vertailuluvut 31.12. 2016)

  1. Jouluradio 107 801 (108 426)
  2. Radio Dei  15 144 (13 474)
  3. Taivas TV7 8 310 (7425)
  4. Seurakuntalainen  5 179 (4798)
  5. Kirkko ja kaupunki (ent. Valomerkki.fi) 4 472 (4751)
  6. Radio Patmos  3 518 (3353)
  7. Kotimaa24  3111 (2925)
  8. Nuotta.com 3090 (3080)

Järjestöt 14.5. (vertailuluvut 31.12. 2016)

  1. Kirkon Ulkomaanapu 19 888 (15 935)
  2. Suomen Lähetysseura 10 889 (10 544)
  3. Kansanlähetys 4243 (4086)
  4. Lontoon merimieskirkko 3 924 (3521)
  5. Hiljaisuuden ystävät 3456 (3338)
  6. Medialähetys Sanansaattajat 3360 (3220)
  7. Herättäjäjuhlat 2733
  8. Merimieskirkko 2689 (2591)
  9. Enonkosken luostariyhteisö  2620 (2535)
  10. Suomen Raamattuopisto 2461 (2329)
  11. Lähetys-Yhdistys Kylväjä 2382 (2330)
  12. Changemaker Finland 2377 (2093)
  13. Suomen Pipliaseura 2156 (1806)
  14. Herättäjä-Yhdistys 1796 (1743)
  15. Evankeliumijuhla 1759

Lue myös:

Edellinen listaus tästä

Vieraileva kolumnisti: Jeesus©

Kolumnisti: Kiitos ja anteeksi Jezuz!

img_9865

Suomi juhlii tänä vuonna 100-vuotista itsenäisyyttään. Luterilainen kirkko taasen viettää (ei juhli) Reformaation merkkivuotta. Viettäminen johtuu siitä, että reformaatiota ei saa kutsua uskonpuhdistukseksi. Näin ollen sitä ei myöskään voi juhlia. Nimitys merkkivuosi taasen juontuu luonnollisesti siitä, että kyseessä ei voi olla juhlavuosi. Termivalintoihin sisältyy myös ekumeenista kohteliaisuutta ja historian tapahtumista kumpuavaa herkkyyttä, mikä osin on ihan paikallaankin. Silti nimikkeet peruskoulun penkillä takavuosina päntännyt saattaa hämmentyä tämän uskontopoliittisen korrektiuden edessä, mutta se ei tunnetusti ole ennenkään kirkon päättäjiä vaivannut. Kansankielisyys on joskus meille haasteista suurimpia.

Luterilainen kirkko on leimallisesti Sanan kirkko. Ehkä se voisi olla piirun verran enemmän kuvan kirkko. Näin se kenties puhuttelisi paremmin tänä kuvien ja videoiden voima-aikana. Yritystä on ollutkin. Kuvissa on toki haasteensa, niiden selittämiseen ei riitä edes tuhat sanaa, kysykää vaikka Rahapajalta vuoden 1918 tapahtumia koskeneesta kolikkokohusta.

Yksi kirkollinen kuvankäyttöharjoitus käytiin arkkihiippakunnan pääkaupungissa reilun viikon päästä järjestettävien Kirkkopäivien ansiosta. Turkulaiset huomasivat hiljattain lähestyvän tapahtuman katukuvassaan kuvan ja sanan yhdistelmänä. Katumainoksiin oli ilmestynyt muun muassa puolialaston malli sekä kirkon noin 30 vuotta eri kampanjoissaan toistama teksti: Sä oot hyvä just sellaisena kuin oot. – JEZUZ.

Kuvatekstin isä ei siis ollut Jeesus vaan JEZUZ, näin reformaation merkkivuonna.

Kampanjan kuvat ja kuvatekstit herättivät erisuuntaista palautetta. Kuka ymmärsi ”sanoman”, kuka ei, kuka loukkaantui kuvasta, kuka ei. Tuttu kommenttikohukierros käytiin nopean neuroottisessa tahdissa somessa läpi. Se oli siinä ja seuraavaa odotellessa.

Mitä on syytä juhlia? Minkä voi pistää merkille ja huomata? Mistä on syytä olla pahoillaankin? Itsenäisyyden 100-vuotisjuhlavuosi ja reformaation merkkivuosi olisivat oikeastaan kelpo paikka tämän pohtimiselle. Nyt teloituskolikko ja Jezuz tähän omalla hapokkaalla tavallaan yrittivät pakottaa.

Rahapaja pahoitteli lanttiaan. Kirkkopäivistä vastaava organisaatio eli Kirkkopalvelutkin tuli sen verran katumapäälle, että tapahtuman nettisivuilla luki Jezuzksen sijaan kissankokoisin kirjaimin Anteeksi. Ei Anteeksi olisi ollut muuten huonompi slogan Kirkkopäivillekään.

Kampanjaa puolustettiin sen herättämällä keskustelulla. En allekirjoita tätä argumenttia täysin, mutta ehkä kampanja teki kirkolle lopulta merkkivuoden parhaan palveluksen, näyttämällä meille peiliä ja pistämällä katsomaan omaa ajoittain onnetonta yritystämme miellyttää. Yksin armosta, vai miten se Martti LUZTER sanoikaan.

Olisivatko kirkon Jezuz-pohjat nyt vihdoin tässä?

 

Jan Ahonen on Pop-up-seurakunta-projektin tuottaja. Hänet tunnetaan parantumattomana viisastelijana ja luonnonmukaisena puusilmänä Espoon Olarin takametsistä.

Lue myös:

Vieraileva kolumnisti: Tampereella ollaan lätkässä kirkkoon

Vieraileva kolumnisti: Jeesus®

 

Vieraileva kolumnisti: Tampereella ollaan lätkässä kirkkoon

img_9787-1Hakametsän jäähalli. Joulukuu 2017. Reiska Tesomalta laulaa kyynel silmässä Varpusen jouluaamua. Se on hänelle tuttu ja rakas joululaulu nuoruudesta. Reiskalla on toisessa kädessään tuoppi keskiolutta ja toisessa kädessä Kauneimmat joululaulut – vihkonen. Reiska oli tullut katsomaan Tapparan peliä KooKoota vastaan. Ensimmäisellä erätauolla olutjonossa hän kuuli tuttuja joululauluja ja suunnisti paikalle katsomaan, mistä on kysymys. Siellä jäähallin käytävän yhdessä kulmauksessa oli esiintymislavalla heleä-ääninen kanttori laulamassa ja pari pappia häärimässä lavalla ja lavan edessä. Toinen jakeli lauluvihkoja ja toinen soitti pianoa. Reiska ei uskaltanut vielä tulla lähemmäksi, mutta toisella erätauolla hän tuli pyytämään lempilauluaan laulettavaksi.

Tampereen seurakunnat olivat sitten päätyneet järjestämään Kauneimmat joululaulut Hakametsän jäähalliin. Tilaisuutta ei ollut kirjoitettu Toiminta- ja taloussuunnitelman millekään riville puoltatoista vuotta aikaisemmin. Sen sijaan yksi pastori oli sanonut toiselle hississä, että olisipa komeaa pitää Kauneimmat joululaulut jäähallissa. Toinen oli siitä sanonut, että täytyypä yrittää, kävellyt toimistoonsa ja soittanut Tapparan markkinointipäällikölle. Tämä oli sanonut, että tämäpä olisikin kiva juttu. Tervetuloa, kävisikö teille tällainen päivämäärä.

Hyvän tempauksen tunnusmerkit

Pop-upin tunnistaa monesti siitä, että se ei ole pelkästään pop-up tamperelaisten suuntaan. Vaan idea ponnahtaa jostain esiin ja toteutus ponnistetaan yhtä nopeasti valmiiksi saakka. Ilman yhtäkään edes puolivirallista porrasta välissä. Tappara järjesti puitteet valmiiksi, keräsi hallin täyteen ihmisiä ja päästi meidän paikalle. Pastorit järjestivät itsensä paikalle ja kanttorikin löytyi toisen kotisohvalta.

Suurimmat haasteet olivat saada kanttorin jouluaikaisesta, jo puoltatoista vuotta sitten täytetystä joulukalenteriexcelistä aikaa ja löytää jostakin Kauneimmat joululaulut – monisteet. Ne olivat kovin tarkkaan piilotettu pitkin seurakuntayhtymän kiinteistöjä, ettei vaan kukaan niitä pois veisi. Mutta kaikki kannatti. Kysykää vaikka Reiskalta tai niiltä lukemattomilta hallihenkilöiltä, jotka pysähtyivät laulamaan laulun tai kaksi, jotka pyyhkivät ketsuppia suupielistään ja liikutuksen kyyneleitä silmäkulmistaan, kun joulu tulikin Jäähalliin. Sille löytyi sija odottamattomasta majatalosta.

Voitokasta näkyvyyttä somessa

Jääkiekko on yllättävän suuri yhteisöllinen tekijä Tampereella. Joululaulujen lisäksi siihen liittyvä sosiaalisen median sisältö on tuottanut kirkolliselle olemiselle ja vuorovaikutukselle näkyvyyttä joskus varsin kummallisellakin tavalla. Kaikkihan tietävät, että Tappara on pelannut finaaleissa viime vuosina useaan otteeseen. Pari vuotta sitten jossakin ratkaisupelissä tein hetken mielijohteena twiitin seurakuntien tilille. Siinä oli vain Tapparan logo ja ihan kohtuullisen kirkollinen teksti: Rukoilemme yhteisten asioiden puolesta. Viisi minuuttia twiittaamisen jälkeen Aamulehden toimittaja soitti ja haastatteli. Kerroin sitten mitä rukoileminen tarkoittaa, mitä esirukous on ja kaikkea muuta, mitä aiheesta rippikoulussa opetetaan. Tämä rukous-oppitunti oli sitten välittömästi Aamulehden netissä ja seuraavana päivänä printissä.

Seuraavana vuonna Tappara pelasi taas finaaleissa. Mestaruus oli katkolla Tampereelle.
Istuimme edellämainitun kanttorin kanssa juomassa kahvia kotona pöydän ääressä ja 13087316_1128253510559686_1624768391783478369_ntuli mieleen, että saisiko jotain sisältöä siinä samalla tuotettua. Päädyimme ratsastamaan
tamperelaisella kirkollisen viestinnän instituutiolla, Pispalan kirkon mainostauluilla, joissa Harjun seurakunnan kappalainen Jukka-Pekka Ruusukallio ja paikallinen graafikko Anne Tervahauta ovat jakaneet iskeviä sisältöjä jo vuosien ajan. Tein viiden markan photoshoppauksen mainostauluun: tapparan logo ja lainaus virrestä 404: Voittaja suo voitto meille. Kirjoitin twiittiin ja facebookkiin saatteeksi vielä vähän Roomalaiskirjettä: Meille antaa riemuvoiton hän.

Lopputuloksena oli satojatuhansia osumia seurakuntien sosiaalisessa mediassa, pääsy Iskelmäradioon haastatteluun, josta on seurannut sen jälkeen pari muuta haastattelua ajankohtaisista aiheista, Hesarin juttu ja monta muuta osumaa. Joista ehkä puhuttelevin oli irrallisista irrallisimman median, Viihdelehti Staran viikon luetuin uutinen. Ykkösenä oli virsi- ja Paavalisitaatti. Kakkosena olikin sitten suihinottovinkkejä. Hesarissa oli vielä oikaisu seuraavana päivänä, kas kun olivat tehneet jutun, että mainostaululla oli ihan fyysisesti ollut tuo teksti.

17635378_1448563038528730_3077584923957606361_o

Tänä vuonna kävimme vielä kerran tällä vainiolla Tapparan ja Ilveksen playoff – sarjan yhteydessä. Postaukseen vähän Game seven – hehkutusta, molempien logot ja rukousteksti: Tapahtukoon sinun tahtosi niin jään päällä kuin taivaassa. Näkyvyys vaihteeksi sadoissa tuhansissa.

Mitä tästä opimme?

  1. Kirkollinen toiminta ja sanoma on mahdollista viedä pois omista tiloista, mediasta ja sisäpiiristä.
  2. Idea toimii vain jos se toteutetaan. Mitä lyhyempi matka näiden kahden välillä on, sen varmempi on lopputulos.
  3. Joku pahoittaa varmasti mielensä.
  4. Hittitapahtumaa tai postausta ei tehdä suunnitellusti vaan sattumalta.
  5. Aina kannattaa yrittää tehdä toisin.
  6. Jos joku aihe, tapahtuma tai asia on ihmisille tärkeä, sen on syytä olla sitä myös kirkolle.
  7. Ilman väljyyttä ja luottamusta ei synny pop-upia tai postausta.

Jussi Laine on Takahuhdissa Hakametsän jäähallin lähistöllä asustava pastori ja pinttynyt Tapparan kannattaja . Patrik Laine ei tiettävästi ole hänelle lähisukua. Voita leipänsä päälle Jussi ansaitsee Tampereen seurakuntayhtymän vs. kehitysjohtajana. 

Lue myös: Vieraileva kolumnisti: Jeesus®

 

Piispat kelvollisesti edustettuina Twitterissä

 

Laitoimme kirkolliset Twitter-tilit järjestykseen tuttuun tapaan. Listauksen muutokset ovat pieniä.  Merkittävin on Marianne Heikkilän ”löytäminen” listakakkoseksi. Jaakko Heinimäen luvuissa näkyy, että Kirkko ja kaupungin päätoimittajuuden myötä hänen aktiivisuutensa sosiaalisessa mediassa on kasvanut. Teemu Laajasalo puolestaan vetää uusia seuraajia tunnettuudellaan muista yhteyksistä, sillä aktiiviseksi keskustelijaksi Twitterissä häntä ei voi mainita.

Omalla tavallaan merkittävää on, että listalta löytyy peräti kolme piispaa. Listamme ulkopuolella Turun piispa Kaarlo Kalliolalla on 886 seuraajaa. Muita suomalaisia luterilaisia piispoja Kallialan, Kari Mäkisen, Jari Jolkkosen ja Tapio Luoman lisäksi Twitterissä ei tiettävästi ole. Twitter-lukujen perusteella hahmottuu myös paavin vaikutusvalta, hänellä seuraajia on englanninkielisellä tilllään noin 11 miljoonaa.

Piispallisena pikku-uutisena voidaan pitää sitä, että Espoon piispalta ilmestyy Turun Kirkkopäivillä tviitin mittaisia saarnoja eli twaarnoja sisältävä kirja. Vastaava julkaisu ilmestyi aiemmin tänä vuonna pastori-tietokirjailija Teuvo V. Riikoselta.

Tämän listauksen näkökulma on kapea, määrä ei aina tarkoita laatua. Pienikin toimija voi olla laadukas viestijä tavoittamalla kohderyhmänsä ja saadessaan seuraajansa aktiiviseen vuorovaikutukseen. Edellisten listausten tavoin tämäkin saattaa kaivata täydennystä. Täydennyksiä voi lähettää kommentoimalla alle tai osoitteella: jan.erik.ahonen@gmail.com.


Kirkon seuratuimmat henkilöt Top 15 (1.5. 2017)

Seuraajat/seuratut (punaisella vastaavat luvut 10.1.2017)
  1. Mari-Anna Stålnacke, teologian tohtori (@flowingfaith) 19101/17383 (18393/16779)
  2. Marianne Heikkilä, Marttaliiton pääsihteeri ja pastori 14 620/13 078
  3. Kari Mäkinen, arkkipiispa (@arkkipiispaevl) 6080/ 43 (5879/43)
  4. Teemu Laajasalo, Kallion kirkkoherra ja mediahahmo (@teemulaajasalo) 3549/136 (3408/129)
  5. Ville Mäkipelto, tohtorikoulutettava (@viljamitz) 3458/1952 (3464/1962)
  6. Timo Waris, kenttärovasti (@TimoWaris) 3113/3675 (2970/3425)
  7. Jaakko Heinimäki, päätoimittaja, Kirkko ja kaupunki (@jaheinim) 2990/550 (2739/476)
  8. Johanna Korhonen, toimittaja, kirkolliskokousedustaja (@johannakorhonen) 2859/389 (2766/387)
  9. Kari Kanala, kirkkoherra ja mediahahmo (@karikanala) 2837/1043 (2587/994)
  10. Hilkka Olkinuora, toimittaja-pastori (@hilkkao) 2535/1649 (2307/1581) 
  11. Tapio Luoma, Espoon piispa (@tapio_luoma) 2373/692 (2287/646)
  12. Samuli Suonpää, toimittaja (@Suonpaa) 2367/1867 (2096/162)
  13. Lari Lohikoski verkkoviestintäpäällikkö (@laril) 2114/2126 (2110/2091)
  14. Jari Jolkkonen, Kuopion piispa (@PiispaJari) 2004/192 (1898/172)
  15. Visa Viljamaa, pastori, Kallion srk (@VViljam) 1942/933 (1889/915) 
  16. Mikko Koivumaa, viestintäpäällikkö, KUA (@DevelopingMikko) 1939/1747 (1917/1619)

Kirkon seuratuimmat, muut Top15 (2.5. 2017)

Seuraajia/seuratut (punaisella vastaavat luvut 11.1. 2017)

  1. Suomen ev.lut.kirkko (@Kirkko_evl) 6372/817 (6148/804) 
  2. Kirkon Ulkomaanapu (@Ulkomaanapu) 3953/1118 (3688/1097) 
  3. Pakilan seurakunta (@pakilansrk) 3736/4658 (3746/4940) 
  4. Kirkko ja kaupunki  (@Kirkko_kaupunki) 3226/2672 (2867/2635) 
  5. Kotimaa24 (@Kotimaa24) 2580/619 (2494/621) 
  6. Suomen Lähetysseura (@lahetysseura) 2007/1548 (1904/1496) 
  7. Vapaaehtoistyo.fi  (@Vapaaehtoistyo) 1744/1883 (1615/1679 )
  8. Kirkon kasvatus ja perheasiat (@kirkonkasvatus) 1554/1718 (1464/1509)
  9. UskoToivoRakkaus (@u_t_r) 1412/1232 1401/1238 
  10. Usko hyvän tekemiseen (@uskohyvaan) 1351/636 (1327/639)
  11. Seurakuntalainen.fi (@srklainen) 1282/180 (1229/181) 
  12. Helsingin hiippakunta (@Hginpiispantoim) 1222/415 (1167/388)
  13. Kirkko Espoossa (@Espoonsrk) 1221/1464 (1163/1339)
  14. Jouluradio (@Jouluradio) 1126/663 (1145/665) 
  15. Tampereen seurakunnat (@TampereEvlSrkt) 1095/380 (1058/378)

 

Kolme vinkkiä seurattaviksi listan ulkopuolelta:

Kehittämiskonsultti, kouluttaja Karoliina Nivari  @Karoliinanivari, twaarna-kirjailija Teuvo V. Riikonen @teuvovriikonen ja Kirkko ja kaupunki -median uutispäällikkö Pauli Juusela @paulijuusela

Lue myös:

Kirkon paalupaikkatili vaihtui Instgramissa (toukokuu 2017)

Tästä edelliseen Twitter-listaukseen

Somempi yhteenveto: Paikalliseurakuntien Facebook-tykkäykset kiinnostivat lukijoitamme

FullSizeRender

On vetää yhteen alkuvuoden aikana blogissa julkaistut ”tilastot”. Emme edelleenkään väitä, että pelkät luvut kertoisivat ehdottomasti someviestinnän laadusta, mutta kelvollisen lähtökohdan syvempään laadulliseen analyysiin niistä voi hyvinkin saada. Esimerkiksi se, että pieni Toivakan seurakunta on Facebookissa jäsenmääräänsä nähden suuri, ei ole merkityksetöntä. Huomion arvoista on, että helluntailaistaustaiset toimijat ovat myös moneen luterilaiseen vastaavaan organisaatioon nähden tykätympiä.

Ehdottomasti eniten huomiota herännyt listauksemme oli Facebookin tykätyimmät luterilaiset paikallisseurakunnat, sillä on yli 3900 näyttö kertaa blogissa. Espoon Tuomiokirkkoseurakunta piti  ykkössijansa merkittävän kasvun siivittämänä. Helsingissä Kalliossa, Malmilla ja Paavalissa on lukujen valossa tehty hartiavoimin tykkäysmäärässä näkyvää työtä. Huomattavia kasvupyrähdyksiä on muun muassa Borgå svenskan ja Hyvinkään luvuissa. Luetteloon nousee kaksi espoolaista seurakuntaa.

Luterilaisten seurakuntayhtymien Facebook-sivujen tykkääjämäärissä on muutama hyvä kiri. Tampereella tehty pitkäjänteinen perustyö näkyy, sillä uusia tykkäyksiä on tullut reilut 2400. Ylä-Savon seurakunnat ansaitsee tunnustuksen, sillä sivun tykkääjäkaarti on liki kaksinkertaistanut edelliseen listaukseen nähden. Kirkko Vantaalla ja Luterilainen kirkko Joensuussa nousevat puolestaan kärkikymmenikköön.

Jouluradio on totutusti kirkollisten medioiden ja järjestöjen Facebook-sivustojen ylivoimainen tykkäysykkönen, Taivas TV 7 on puolestaan medioista kartuttanut lukuaan suhteessa eniten. Järjestöjen kärkipaikalla pysyi kasvussaan hyvätahtinen Kirkon Ulkomaanapu, mutta on hyvä muistaa, että erityisesti avustusorganisaatioilla on useampia sivuja, joten ”pääsivun” tykkäykset eivät kerro koko totuutta.

Helluntailaistaustaisten seurakuntien, Avainmedian, Fidan ja Pelastusarmeijan hyvät luvut paljastavat, että maassamme pienempien uskontokuntien tiiviit vuorovaikutussuhteet konkretisoituvat muun muassa sometykkäyksinä. Tästä löydät muiden kuin luterilaisten toimijoiden listauksen.

Listasimme tunnettujen luterilaisen kirkon tviittaajien ja instituutioden listat seuraajamäärien mukaan.  Kirkon Twitter-tili on ylittänyt kuudentuhannen seuraajan rajan. Televisiosta tutut helsinkiläiset kirkkoherrat, Kari Kanala ja Teemu Laajasalo keräävät tasaiseen tahtiin seuraajia Twitterissä. Kenttärovasti Timo Waris tekee melkoisen pyrähdyksen.

Tarkastimme uuden vuoden aluksi myös kirkolliset Instagram-tilastot. Seuraajamäärä on vain yksi mittareista, mutta kelpo alku selvitettäessä kuinka keskeinen asema ”kirkonmäellä” on sosiaalisessa mediassa. Tilejä verratiin nyt neljättä kertaa. Jouluradion tuorein sesonki näkyy selvästi luvuissa, myös Kirkko Suomessa jatkaa vahvaa kasvuaan. Helsinkiläisen Pakilan seurakunnan tili on paikallisseurakunnaksi mainioissa luvuissa. Sama pätee porilaisen Teljän seurakunnan tilin seuraajamäärään. Ainakin Pakilan seurakunnan lukujen takana on suuri seurattujen määrä.

Lue myös: Kirkko ja kaupunki: Aleppon kellot soivat muutosta

Kirkon paalupaikkatili vaihtui Instagramissa

Kirkko Suomessa nousi seuratuimmaksi kirkolliseksi Instagram-tiliksi Jouluradion ohi. Kirkko ja kaupunki- ohitti Kansanlähetyksen Suuressa mukana-tilin. Jouluradion ja marraskuisen Maata näkyvissä-festarien luvuista näkee puolestaan, että niiden vahvin sesonki on loppuvuodesta, joten kasvua ei juurikaan tullut sitten edellisen tammikuun listauksen.

Merkittävää on, että uuden paalupaikkatilin päivitysvuoro kiertää viikko kerrallaan eri puolilla maatamme mitä erilaisimmissa paikoissa ja tapahtumissa. Tiliä seuraamalla muodostuu ehkä hieman rosoinen, mutta monipuolinen mosaikkikuva luterilaisuudesta Suomessa. Kirkko Suomessa tiliä hallinnoidaan Kirkkohallituksesta.

Listausta typistettiin edellisestä kerrasta hiukan, ulkopuolelle jäivät muun muassa Lontoon Merimieskirkon ja Kirkon ruotsinkielisen työn tilit. Tampereen seurakuntien tili eli Reilusti kristitty nousi suoraan sijalle neljä.

Tämän listauksen näkökulma on kapea, määrä ei aina tarkoita laatua. Pienikin toimija voi olla laadukas viestijä tavoittamalla kohderyhmänsä ja saadessaan seuraajansa aktiiviseen vuorovaikutukseen. Listaus koskee organisaatioita, ei henkilökohtaisia tilejä, mutta vinkit edustavista kirkollisista henkilötileistäkin ovat tervetulleita.

Yksityishenkilöistä kannattaa esimerkiksi seurata Keravan seurakunnan pastori Sini Mäkelää @sinipaivikki, Olarin seurakunnan vlogeistaan tunnettua pastoria Jussi Koskea @pastorific ja niin ikään vlogi-rintamalta tuttua tutkijaa Ville Mäkipeltoa @viljamitz.

Ensimmäisenä tilin seuraajien lukumäärä, seuraavana punaisella seurattujen vastaava luku. Suluissa vertailun vuoksi 1.1. 2017 tilanne.

  1. Kirkko Suomessa 5596/2266 (5245/2160)
  2. Jouluradio  5253/352 (5 322/352)
  3. Maata näkyvissä -festarit 3132/ 323 (3149/335)
  4. Reilusti kristitty  2909/7156
  5. Pakilan seurakunta 2655/7218 (2375/7500)
  6. Kirkkojakaupunki  2150/1277 (1882 /1447)
  7. Suuressa mukana 2031/7461 (1920/7313)
  8. Kirkon Ulkomaanapu  1948/643 (1717/537)
  9. Porin Teljän seurakunta 1928/5919 (1596/4852)
  10. Uskovaiset nuoret  1764/1389 (1636/1607)
  11. Minihartaus 1614/1087 (1541/1088)

Edellisten listausten tavoin tämäkin saattaa kaivata täydennystä. Täydennyksiä voi lähettää kommentoimalla alle tai osoitteella: jan.erik.ahonen@gmail.com.

Lue myös: Helsingin Pakilassa ja Porin teljässä oiva Instagram-pöhinä

 

 

Luvut 26.4. tilanteen perusteella. (Reilusti kristitty-tili lisätty 2.5.)

 

Kuva: Kirkko Suomessa Instagram-tilistä.

Vieraileva kolumnisti: Jeesus®

17577832_10154748605043800_1246067327_nKun seurakunnissa erehdytään sanomaan ääneen kirosana markkinointi, tuotteistaminen, segmentointi, PR tai palvelumuotoilu, piirtyy silmien eteen geelitukkainen myyntimies, joka työntää Kristuksen ja köyhät kirstuun ja iskee hintalapun päälle. Kun raha markkinoinnin budjettiin kilahtaa, jäsenmäärä nousuun vilahtaa!

Wikisanakirja määrittelee ”kaupallisen” olevan asian, jolla on kaupankäyntiin liittyvä luonne ja joka edistää myyntiä. Jos massatuotteina ovat usko, toivo ja rakkaus sekä myyntilistojen kärjessä ilmainen armo, ei kaupallisuus käy pirtaan.

Näistä lähtökohdista on jokainen kunnon seurakunnan työntekijä oppinut olemaan valmiiksi varuillaan, kun jokin kaupallisuuteen kalskahtava termi ilmestyy ilmatilaan. Kukaan ei tahdo kameliksi neulansilmään tai olla se, joka palvoo kultaista lehmää. Oikean Jumalan ja armon ilmaisuuden puolustaminen ovat selkärankaan asennettu pyhä. Porttiteoria pelottaa – kun antaa brändäämisen pirulle pikkusormen, menee pian koko käsi ja alban selkämyksestä löytyy sponsorin logo.

Markkinatalouden lainalaisuuksien kieltäminen paheena on onnistunut kirkolta pitkään, kun julkisoikeudellinen asema on tuonut tuloja, joiden eteen ei ole tarvinnut paljon pinnistellä. On voitu sanella, miten täällä meillä tehdään kuten on aina ennenkin tehty, kun kirkkokansa on kiltisti siivuttanut osan palkastaan yhteiseen hyvään.

Asiakas voi olla aina oikeassa, mutta tavallinen seurakuntalainen taas on usein väärässä, kun mietitään kenen lähtökohdasta seurakunnan toimintaa ja taloutta suunnitellaan. Työntekijän pelätessä säännöllisen palkkatulonsa sekä totuttujen toimintatapojen puolesta nostetaan argumentiksi Kristus. Vastuutonta verotulojen käyttöä ja marginaalille suunnattua toimintaa perustellaan Jumalan tahdon oikealla toteutumisella. Yksi lammas on selvästi tärkeämpi kuin 99 muuta.

Olemalla omavarainen kirkko on voinut sulkea seurakunnan itsensä ulkopuolelle. Yhteistyötä on voitu tehdä korkeintaan kaupungin kanssa – sekin mielellään seurakunnan sanelemilla ehdoilla. Kaikki toiminta toteutetaan itse: omissa tiloissa, omilla työntekijöillä, omilla tarjoiluilla ja itse monistetuilla mainoksilla.

Sitten ihmetellään, miksi seurakuntalaisia ei kiinnosta? Vaikka näin hyvin ollaan suunniteltutyöntekijöiden kesken, kutsuttu Facebookissa 50 muuta kirkon työntekijää paikalle ja printattu ilmoitustaululle A4-mainos, jossa on fonttina kirkon kanonisoima Martti. Jos paikalle eksyykin joku, voidaan työntekijäkokouksessa sitten kertoa, että kyllä tykkäsi ja kehui – kannattaa järjestää uudestaan! Jokainen on tärkeä, erityisesti se yksi lammas. Facebook-tapahtuman kunniaksi voidaan vielä toimintakertomukseen kirjata, että ”toimimme siellä, missä ihmiset ovat”.

Kun kuplasta tulee liian paksu, alkaa sen puhkaiseminen olla mahdotonta. Tehostaminen, markkinoinnin suunnitteleminen sekä toiminnan avaaminen yhteistyölle eivät tarkoita Sanasta luopumista ja Kristuksen kadottamista. Se voi merkitä myös norsunluutornista alas astumista, omavaltaisuudesta luopumista ja uskaltautumista avoimempaan seurakuntaan – lähetystyön tekemiseen.

Seurakunta ei kokoonnu vain työntekijäkokouksessa, vaan kaikkialla: ostoskeskuksessa, baarissa, kirjastossa ja rock-festareilla. Sen vuoksi seurakunnan työntekijän ei tule istua ja odottaa, vaan mennä ja tehdä. Markkinatalouden toimijat ovat luoneet työkaluja, joita voi hyödyntää kirkastaakseen Kristusta. Tuotteistaminen, brändääminen ja yritysyhteistyö eivät olekaan helvettiin johtavien polkujen nimet, vaan samanlaisia työkaluja kuin tulostin, laminointikone ja läppäri.

Palvelumuotoilu edistää empatiaa, kun tulee pakotetuksi kuuntelijan rooliin ja asetetuksi väkisin seurakuntalaisen asemaan. 2010-luvun julistaja ei ole saarnatuoliin yksin kiipeävä opettaja, vaan avoimesti ja rehellisesti koko seurakunnan parissa elävä kuolevainen, joka luopuu omasta viisasten kivestään ja joutuu etsimään sitä ihmisten parista.

Haasteena kaikille seurakunnan työntekijöille: suunnitellessasi toimintaa pohdi, miten sen voi toteuttaa seurakunnan kanssa. Kutsu yhteistyöhön yksilöt, yhteisöt ja yritykset. Mene ja tee!

Satu Huttunen

Kirjoittaja on Tikkurilan seurakunnan nuorten aikuisten pappi, joka on vihkinyt festarilavalla, viettänyt pääsiäissunnuntait Vantaan suurimmassa yökerhossa ja erikoistunut yritysyhteistyöhön

 

Tervetuloa rakentamaan Pop-up-kirkkoa!

img_2124-1

N-Y-T, nyt! Tästä lähtee liikkeelle uusi kirjaprojekti.

Pop-up-kirkko on projektina ottanut mallia Somempi seurakunta –työprosessista. Polttopisteessä ei tällä kertaa ole pelkästään sosiaalinen media, vaan seurakuntien uudistuvat työtavat. Voi jopa olla, että some jää tällä kertaa vain yhdeksi taustatekijäksi. Tuloksena on tulevan kirjan lisäksi blogi, koulutuksia ja uutuutena myös videoita. Hanke on saanut Helsingin seurakuntayhtymän innovaatiotukea eli LutherPlus–rahoitusta. 

Tarkastelussa ovat Festariehtoollisen, Aleppon kellojen ja Futiskirkon kaltaiset projektit. Mikä oli teologia Aleppon kellojen kuminan taustalla, miten Kari Kanala perustelee seurakuntaväen johdattamisen Kirkkokaljoille ja entä miten syntyikään Heikki Lepän idea ensimmäisestä Hääyöstä? Tämän kaltaiset ilmiöt eivät synny historiatta, missä siis ovat niiden juuret ja niiden teologinen perusta? Onko kirkollisilla tekijöillä jotain ikiomaa pop-upien saralla, vai onko kaikki vain lainatavaraa? Mikä on pop-upin rakenne? 

Marjaana ToiviaisenKatri Korolaisen, Teemu LaajasalonKari Kanalan ja Jussi Laineen kaltaiset pop-up-pioneerit kertovat tarinoita onnistumisten ja myös epäonnistumisten takaa. Projektin painopiste on saadun apurahan ehtojen vuoksi pääkaupunkiseudulla, mutta tempaukset muualla Suomessa saavat myös tilaa tekeillä olevan kirjan sivuilla.

Tarkoitus on, että kirja julkistetaan Kirkon viestintäpäivillä Espoossa syyskuun alussa ja samassa yhteydessä pidetään pop-upeista työpaja. Ensimmäiset kirjan teemasta nousevat koulutukset on jo pidetty.

Kirjan kirjoittamisesta päävastuun kantaa toimittaja Salla Ranta, blogin ylläpitämisestä vastaa mediapastori Jan Ahonen, videot tuottaa Antti Vuori. Kirja taustavoimissa vaikuttavat myös Somempi seurakunta -kirjasta tutut toimittajat Johannes Ijäs ja Ville Kormilainen. Yhtenä yhdistävänä tekijänä on myös se, että Somempi seurakunta -blogi ja -Facebook–sivu palvelevat myös uutta kirjaprojektia.  Vierailevat kirjoittajat taustoittavat blogissa kirjan aihepiiriä ja herättelevät keskustelua sen liepeiltä. Tervetuloa mukaan rakentamaan Pop-up-kirkkoa!

Kuva: Turun Down by the Laituri -tapahtuman Festariehtoollisen toteuttajia vuodelta 2014.

Joulun lapsi kiinnostaa somessakin

img_7087

Suomessa vaikuttaa lukuisia kristillistä yhdyskuntia ja yhteisöjä. Monet näistä ovat saavuttaneet Facebookissa hyviä seuraajamääriä. Luvut kestävät hyvin vertailun luterilaisten toimijoiden kanssa. Somempiseurakunta.com kartoitti tilannetta.

Operaatio Joulun lapsen reilusti kohentunut tykkäyslukema kertoo samasta kuin Jouluradion menestys, eli kristillisellä sanomalla ja ihmisten auttamishalulla on vahva sesonki varsinkin vuoden viimeisenä kuukautena. Operaatio Joulun Lapsi on kansainvälinen projekti. Samaritan’s Purse –järjestön johtama työ on tavoittanut jo yli 100 miljoona köyhää lasta vuodesta 1993 lähtien. Suomen lisäksi paketteja kerätään muun muassa Yhdysvalloissa, Kanadassa, Englannissa ja Saksassa.

Helluntailaistaustaisten seurakuntien, Avainmedian, Fidan ja Pelastusarmeijan hyvät luvut paljastavat, että maassamme pienempien uskontokuntien tiiviit vuorovaikutussuhteet konkretisoituvat muun muassa sometykkäyksinä.

Tätä listaa tehdään yhdessä blogin lukijoiden kanssa. Kyseessä on vasta toinen tämän kategorian listaus, joten jos havaitset virheen tai puutteen, kerro ihmeessä, täydennämme palautteen perusteella. Voit lähettää kommenttisi halutessasi myös sähköpostitse: jan.erik.ahonen@gmail.com

Listaus 28.1. 2017 (Suluissa luvut 14.4. 2016)

  1. Saalem, helluntaiseurakunta (Helsinki) 2570 (2407)
  2. Seinäjoen Helluntaiseurakunta 2209 (1998)
  3. Suhe (Suur-Helsingin srk) 2083 (1876)
  4. Helsingin ortodoksinen seurakunta 2054 (1901)
  5. Houm Church (Seinäjoki) 2025 (1756)
  6. Jyväskylän Helluntaiseurakunta 872 (782)
  7. Kuopion ortodoksinen seurakunta 723 (622)
  8. Kallion Wapis 696 (605)
  9. Station srk (Jokela) 688 (600)
  10. Vaasan ortodoksinen seurakunta 658 (577)
  11. Ilomantsin ortodoksinen seurakunta 648 (554)
  12. Tampereen helluntaiseurakunta 627 (567)
  13. Lahden Helluntaiseurakunta  593 (559)
  14. Nurmeksen ortodoksinen seurakunta 578 (533)
  15. Katolinen Pyhän Marian srk  (Helsinki) 573 (500)

Muiden kirkkokuntien, yhteisöjen, medioiden ja järjestöjen valtakunnallisia sivuja

  1. Operaatio Joulun lapsi 15 666 (12 297)
  2. Avainmedia Lähetysjärjestö 9623 (9306)
  3. Pelastusarmeija 7390 (6656)
  4. Fida International 7365 (6634)
  5. IRR-TV 5297 (5053)
  6. Mahdollisuus muutokseen 4607 (4240)
  7. Ortodoksit Suomessa 3632 (3421)
  8. Ortodoksi.net  3571 (3362)
  9. Ristin Voitto – RV 2373 (1403)
  10. Patmos Lähetyssäätiö 1518 (1316)

Katso edellinen vastaava listaus tästä tai vertaa luterilaisiin paikallisseurakuntiin tästä

Tilaa innostava ja asiantunteva Somempi seurakunta -koulutus tästä!

Lue lisää: Kirkko ja kaupunki: Aleppon kellot soivat muutosta

Kirkko ja kaupunki: Aleppon kellot soivat muutosta

janprofiiliAleppon kellot, hääyö, kirkkokaljat ja festarihäät ovat esimerkkejä huomiota saaneista kirkon projekteista, joissa sosiaalinen media on saanut aikaan toimintaa.

Digitalisoituva ja yhä somempi media johtaa kirkkoa muutokseen. Vihkiparien tarinat esimerkiksi kertovat, että parisuhteen ensiaskeleet otetaan nykyisin yhä useammin verkkoyhteisöissä tai kohtaamiseen räätälöidyissä deittipalveluissa. Hautakivien sijaan merkittävimpinä muistoina edesmenneestä läheisestä ovat tulevaisuudessa todennäköisesti erityiset muistelusivustot. Kasvottomaksi usein jäävä paikallisseurakunta saattaa saada kasvot somessa aktiivisen työntekijänsä myötä.

Kirkollisen somen kenttää hallitsevat pääkaupunkiseudun kirkolliset viestijät. Jouluradio on kirkollisten toimijoiden joukossa omaa luokkaansa reilusti sadantuhannen tykkäyksen, laajan Instagram-, YouTube- ja Twitter-tavoittavuuden myötä. Nimestään huolimatta Jouluradio on myös kirkon kattavin verkkomedia.

Luterilaisen kirkon tapa puhua itsestään kansankirkkona, johon yhä enemmistö suomalaisista kuuluu, ei ole somessa totta. Esimerkiksi seurakuntien Facebook-tilien tavoittavuus ei ole lähelläkään jäsenmäärää. Koko maan somemittakaavassa esimerkiksi Mikkelin hiippakuntaa ei sosiaalisen median perusteella ole oikeastaan olemassa. Toisaalta on syytä kysyä, eikö jokainen somettava jäsen tavallaan edusta kirkkoa. Jako työntekijöihin ja muihin edustaa perin kapeaa näkemystä.

Teemu Laajasalon ja Kari Kanalan kaltaiset julkisuudesta tutut papit ovat kirkon kasvot sosiaalisen median peilissä. Mediatunnettuus ei kuitenkaan ole ainoa syy heidän somesuosioonsa.

Digitaalisen aikakauden perusvaatimus on hallinnon ja toiminnan läpinäkyvyys. Enää päätöksiä ei tehdä takahuoneissa ja julkaista ilmoitustyyppisenä asiana. Yhä useampaa kiinnostaa osallistua päätöksen tekemiseen ja tietää taustalla vaikuttavaa ajattelua.

Tällaisissa tilanteissa tarvitaan seurakunniltakin entistä suurempaa avoimuutta. Lähtökohtaisesti kirkko organisaationa ei ole kiinnostava somessa. Esimerkiksi verohallinnon ja Helsingin kaupungin rakennusviraston suositut ja oivaltavat somepreesenssit kuitenkin kertovat, ettei kirvestä kannata heittää kaivoon. Henkilöt ja hyvin suunnatut tapahtumat kiinnostavat edelleen.

Aikana, jolloin asioilla on tapana henkilöityä, ei ole yllätys, että televisiosta ja kirkollista tempauksistaan tutut kirkkoherrat ja heidän kaitsemansa seurakunnat erottuvat edukseen. Teemu Laajasalon ja Kari Kanalan kaltaiset julkisuudesta tutut papit ovat kirkon kasvot sosiaalisen median peilissä. Mediatunnettuus ei kuitenkaan ole ainoa syy heidän somesuosioonsa. Laajasalon paimentama Kallion ja Kanalan Paavalin seurakunta ovat molemmat tunnettuja pop up-projekteistaan eli tempauksista, joissa haetaan uusia uomia seurakunnan läsnäololle ja työtavoille ympäröivässä yhteisössä.

Hääyö, kirkkokaljat ja festarihäät ovat esimerkkejä viime vuosien huomiota saaneista projekteista. Huomiota saava viestintä ja toiminta kulkevat siis käsi kädessä. Hiljattainen Aleppon kellot -projekti lienee tuorein osoitus sosiaalisen median, uuden tekemisen ja kirkon kantaman tradition hedelmällisestä ristisiitoksesta. Se on esimerkki luterilaisen kirkon verkkoviestinnästä, joka nostatti ilmiön. Kallion seurakunta esitti sosiaalisessa mediassa haasteen toisille kirkoille soittaa hautajaiskelloja Syyrian sodan mielettömyyden merkiksi.

Aleppon kellot oli hanke, jonka sisältö oli kunnossa: tärkeä, merkittävä ja ajankohtainen. Lisäksi kirkolla oli jotain erityistä annettavaa: kirkonkellot ja hautajaiset. Huomionarvoista on, että kansainvälistä huomiota saaneen ilmiön synnyttänyt idea tuli seurakunnan jäseneltä.

Jan Ahonen

Teksti on Kirkko ja kaupungin verkkolehdestä tammikuulta 2017. 

Katso alkuperäinen tästä.

Lue myös: Pop-up on kirkon tuorein herätysliike

Tuore listaus julki! – Katso tästä Suomen tykätyimmät seurakunnat Facebookissa

cropped-img_2760.jpeg

Listasimme Facebookin tykätyimmät luterilaiset paikallisseurakunnat. Espoon Tuomiokirkkoseurakunta pitää listan ykkössijansa merkittävän kasvun siivittämänä. Helsingissä Kalliossa, Malmilla ja Paavalissa on lukujen valossa tehty hartiavoimin tykkäysmäärässä näkyvää työtä. Huomattavia kasvupyrähdyksiä on muun muassa Borgå svenskan ja Hyvinkään luvuissa. Listalle nousee kaksi espoolaista seurakuntaa.

Ylivieskan seurakunnan kokoon nähden mainiot lukemat ovat hyvin hoidetun kriisiviestinnän ja sen jälkeen jatkuneen huomion sekä laadukkaan tiedottamisen hedelmää. Ylivieskan kirkko tuhopoltettiin pääsiäisenä 2016.

Tykkäysmäärät ovat vain yksi tapa tarkastella viestinnän onnistumista. Se suosii lähtökohtaisesti suuria seurakuntia, mutta antaa silti suuntaa. Korjaamme listaa mielellämme, voit kommentoida alle tai lähettää sähköpostia: jan.erik.ahonen@gmail.com.

Facebookin tykätyimmät luterilaiset seurakunnat

(Suluissa vertailuluku 7.4. 2016)

  1. Espoon Tuomiokirkkoseurakunta 2649 (2075)
  2. Kallion seurakunta  2080 (1497)
  3. Lauttasaaren seurakunta 1827 (1691)
  4. Nokian seurakunta 1792 (1725)
  5. Malmin seurakunta 1646 (1097)
  6. Ylivieskan seurakunta 1516 (1241)
  7. Paavalin seurakunta 1444 (1088)
  8. Helsingin tuomiokirkkoseurakunta 1283 (1163)
  9. Toivakan seurakunta  1122 (936)
  10. Borgå svenska domkyrkoförsamling 1097 (802)
  11. Ilmajoen seurakunta 1034 (lisätty 24.1.)
  12. Hyvinkään seurakunta 1030 (743)
  13. Seinäjoen seurakunta 992 (833)
  14. Mariehamns församling  964 (912)
  15. Hollolan seurakunta  948 (863)
  16. Hämeenlinnan seurakunta  936 Lisätty 29.1.
  17. Aurinkorannikon suomalainen seurakunta 932 (818)
  18. Porvoon suomalainen seurakunta 913 (771)
  19. Olarin seurakunta 879
  20. Rekolan seurakunta 855 (719)
  21. Ylöjärven seurakunta 850 (716)
  22. Leppävaaran seurakunta (Espoo) 849

Edellisen listauksen huhtikuulta 2016 löydät täältä.

Tästä pääset tuoreimpiin seurakuntayhtymien Facebook, Twitterin ja Instagramin listauksiin.

Tilaa innostava ja asiantunteva Somempi seurakunta -koulutus tästä!

Arkkipiispa ja televisiosta tutut kirkkoherrat seurattuja Twitterissä

pulu
Päivitimme tunnettujen luterilaisen kirkon tviittaajien ja instituutioden listat seuraajamäärien mukaan. 
Kirkon Twitter-tili on ylittänyt kuudentuhannen seuraajan rajan. Televisiosta tutut helsinkiläiset kirkkoherrat, Kari Kanala ja Teemu Laajasalo keräävät tasaiseen tahtiin seuraajia Twitterissä. Kenttärovasti Timo Waris tekee melkoisen pyrähdyksen.  
Uutuutena listauksessa ovat punaisella fontilla tilin seuraamien määrä.
Pakilan seurakunnan tili tekee merkittävän nousun, se on kerännyt runsaasti seuraajia seuraamalla aktiivisesti. Pakilalla on nyt eniten seuraajia Suomen luterilaisista seurakunnista Twitterissä, eri asia on, kuinka hyvin pakilalaiset ovat tässä luvussa edustettuna.
Valomerkki välkkyy viimeistä kertaa listalla, sillä tilistä on tulossa @kirkkojakaupunki. Suurella sydämellä -tilin nimi on myös vaihtunut, nyt se on @vapaaehtoistyo.fi
Korjaamme listaa mielellämme, voit kommentoida alle tai lähettää sähköpostia: jan.erik.ahonen@gmail.com. 

Kirkon seuratuimmat henkilöt Top 15 (10.1. 2017)

Seuraajat/seuratut (edelliset luvut 2.4.2016)
  1. Mari-Anna Stålnacke, teologian tohtori (@flowingfaith) 18393/16779 (16 605)
  2. Kari Mäkinen, arkkipiispa (@arkkipiispaevl) 5879/43 (5256)
  3. Ville Mäkipelto, tohtorikoulutettava (@viljamitz) 3464/1962 (3448)
  4. Teemu Laajasalo, Kallion kirkkoherra ja mediahahmo (@teemulaajasalo) 3408/129 (2901)
  5. Timo Waris, kenttärovasti (@TimoWaris) 2970/3425 (2068)
  6. Johanna Korhonen, toimittaja, kirkolliskokousedustaja (@johannakorhonen) 2766/387 (2565)
  7. Jaakko Heinimäki, päätoimittaja, Kirkko ja kaupunki (@jaheinim) 2739/476 (2445)
  8. Kari Kanala, kirkkoherra ja mediahahmo (@karikanala) 2587/994 (1924)
  9. Hilkka Olkinuora, toimittaja-pastori (@hilkkao) 2307/1581 (2114)
  10. Tapio Luoma, Espoon piispa (@tapio_luoma) 2287/646 (2013)
  11. Lari Lohikoski verkkoviestintäpäällikkö (@laril) 2110/2091 (1953)
  12. Samuli Suonpää, toimittaja (@Suonpaa) 2096/162  (1709)
  13. Mikko Koivumaa, viestintäpäällikkö, KUA (@DevelopingMikko) 1917/1619 (1840)
  14. Jari Jolkkonen, Kuopion piispa (@PiispaJari) 1898/172 (1559)
  15. Visa Viljamaa, pastori, Kallion srk (@VViljam) 1889/915 (1599)

Kirkon seuratuimmat, muut Top20 (11.1. 2017)

Seuraajia/seuratut (edelliset luvut 2.4.2016)

  1. Suomen ev.lut.kirkko (@Kirkko_evl) 6148/804 (5355)
  2. Pakilan seurakunta (@pakilansrk) 3746/4940 (1681)
  3. Kirkon Ulkomaanapu (@Ulkomaanapu) 3688/1097 (2891)
  4. Valomerkki.fi (@ValomerkkiFI) 2867/2635 (2064)
  5. Kotimaa24 (@Kotimaa24) 2494/621 (2219)
  6. Suomen Lähetysseura (@lahetysseura) 1904/1496 (1589)
  7. Vapaaehtoistyo.fi (ent. Suurella Sydämellä) (@Vapaaehtoistyo) 1615/1679 (1458)
  8. Kirkon kasvatus ja perheasiat (@kirkonkasvatus) 1464/1509 (1301)
  9. UskoToivoRakkaus (@u_t_r) 1401/1238 (1258)
  10. Usko hyvän tekemiseen (@uskohyvaan) 1327/639 (1144)
  11. Seurakuntalainen.fi (@srklainen) 1229/181 (1041)
  12. Helsingin hiippakunta (@Hginpiispantoim) 1167/388 (950)
  13. Kirkko Espoossa (@Espoonsrk) 1163/1339 (990)
  14. Jouluradio (@Jouluradio) 1145/665 (965)
  15. Tampereen seurakunnat (@TampereEvlSrkt) 1058/378 (915)
  16. Maata näkyvissä -festivaali (@maatanakyvissa) 1004/184 (965)
  17. Espoon hiippakunta (@Espoonhpk) 987/765 (805)
  18. Lontoon merimieskirkko (@Lontoonkirkko) 933/374 (777)
  19. Ev. lut. kyrkan Finland (@kyrkans_komm) 910/832 (827)
  20. Kirkkovene -huumorisivusto (@Kirkkovene) 873/75 (702)

Lue myös:

Hiljaisuuden ystävät nousi kohinalla tykättyjen listalle (Järjestöt Facebookissa)

Helsingin Pakilassa ja Porin Teljässä oiva Instagram-pöhinää (Kirkolliset Instagram-tilit)

Kirkko Suomessa ja Tampere kovassa kasvutahdissa, Ylä-Savo lähes tuplasi tykkäykset (Seurakuntayhtymät Facebookissa)

Tilaa innostava ja asiantunteva Somempi seurakunta -koulutus tästä!

Kirkko Suomessa ja Tampere kovassa kasvutahdissa, Ylä-Savo lähes tuplasi tykkäykset

img_6990

Luterilaisten seurakuntayhtymien Facebook-sivujen tykkääjämäärissä on muutama hyvä kiri. Tampereella tehty pitkäjänteinen perustyö näkyy, sillä uusia tykkäyksiä on tullut reilut 2400. Ylä-Savon seurakunnat ansaitsee tunnustuksen, sillä sivun tykkääjäkaarti on liki kaksinkertaistanut edelliseen listaukseen nähden. Kirkko Vantaalla ja Luterilainen kirkko Joensuussa nousevat puolestaan kärkikymmenikköön.

Kategoria Muut on sekalaista seurakuntaa, mutta joukossa on esimerkiksi suuri ja tasaista vauhtia tykkäyksiä keräävä Kirkko Suomessa, Yhteisvastuukeräys ja piispoista Kari Mäkinen ja Irja Askola. Usko Toivo Rakkaus vaihtoi listauspaikkaa Seurakuntayhtymien sarjasta Muut- kategoriaan.

Yhtymien luvuissa suluissa on vertailukohtana edelliseen listaukseen 6.4. 2016. Muut kategoriassa syyskuun 2015 luvut. Koko edellisen listauksen löydät täältä.

Jos havaitset virheen tai puutteen listauksessa, kerro ihmeessä, täydennämme palautteen perusteella. Voit lähettää kommenttisi halutessasi myös sähköpostitse: jan.erik.ahonen@gmail.com

Luterilaisten seurakuntayhtymien sivut Facebookissa (1.1. 2017)

  1. Tampereen seurakunnat  5808 (3400)
  2. Espoon Seurakunnat 1812 (1620)
  3. Ylä-Savon seurakunnat 1665 (864)
  4. Oulun seurakunnat 1493 (1215)
  5. Kirkko Helsingissä 1474 (1096)
  6. Lahden seurakuntayhtymä 1292 (1136)
  7. Kyrkan i Helsingfors 1179 (Lisätty listaan 24.1.)
  8. Kirkko Porissa 1084 (940)
  9. Kirkko Vantaalla 1020
  10. Kirkko Turussa ja Kaarinassa 846 (760)
  11. Luterilainen kirkko Joensuussa 776

 

Muut

(Huom! Vertailuku suluissa syyskuu 2015)

  1. Kirkko Suomessa 52 097 (38 308)
  2. Usko Toivo Rakkaus 36 666 (36 569)
  3. Suvivirsi 13 519 (13 188)
  4. Kari Mäkinen 12 249 (10 615)
  5. Yhteisvastuukeräys 12 051 (11 634)
  6. Uskovaiset nuoret 11 308 (11 154)
  7. Irja Askola 11 238 (7899)
  8. Maata näkyvissä -festarit 9319 (8357)
  9. Tyrvään Pyhän Olavin kirkko 4 233 (2533)
  10. Kirkkovene 4197 (2942)

 

Lue myös: Hiljaisuuden ystävät nousi kohinalla tykättyjen listalle (Järjestöt Facebookissa) ja Helsingin Pakilassa ja Porin Teljässä oiva Instagram-pöhinää (Kirkolliset Instagram-tilit).

Tilaa innostava ja asiantunteva Somempi seurakunta -koulutus tästä!

Hiljaisuuden ystävät nousi kohinalla tykättyjen listalle

fullsizerender-27

Jouluradio on totutusti kirkollisten Facebook-sivustojen ylivoimainen tykkäysykkönen, Taivas TV 7 on puolestaan medioista kartuttanut lukuaan suhteessa eniten.

Järjestöjen kärkipaikalla pysyi kasvussaan hyvätahtinen Kirkon Ulkomaanapu, mutta on hyvä muistaa, että erityisesti avustusorganisaatioilla on useampia sivuja, joten ”pääsivun” tykkäykset eivät kerro koko totuutta.

Huomionarvoista on, että järjestöjen kategoriassa on kaksi listalle ”löydettyä” toimijaa. Hiljaisuuden ystävät nousee suoraan listan viidenneksi ja Hengen uudistus kirkossamme kymmenenneksi.

Valomerkki.fi:n nimi on vaihtumassa tammikuun kuluessa. Kirkko ja kaupunki nimellä tehdään jatkossa koko pääkaupunkiseudulle kirkollista mediaa.

Jos havaitset virheen tai puutteen listauksessa, kerro ihmeessä, täydennämme palautteen perusteella. Voit lähettää kommenttisi halutessasi myös sähköpostitse: jan.erik.ahonen@gmail.com

 

Kirkolliset mediat Top 5 31.12. 2016 (8.4 2016)

  1. Jouluradio 108 426 (100 544)
  2. Radio Dei  13474 (12 003)
  3. Taivas TV7 7 425 (5596)
  4. Seurakuntalainen  4 798 (4108)
  5. Valomerkki.fi 4 751 (3764)
  6. Radio Patmos  3 353 (2892)
  7. Nuotta.com 3 080 (3099)
  8. Kotimaa24  2 925 (3370)

 

Järjestöt

  1. Kirkon Ulkomaanapu 15 935 (13 333)
  2. Suomen Lähetysseura 10 544 (9745)
  3. Kansanlähetys 4 086 (3782)
  4. Lontoon merimieskirkko 3 521 (2972)
  5. Hiljaisuuden ystävät 3338
  6. Medialähetys Sanansaattajat 3 220 (2953)
  7. Merimieskirkko 2 591 (2495)
  8. Enonkosken luostariyhteisö 2535 (luku 23.1.)
  9. Lähetys-Yhdistys Kylväjä 2330 (2216)
  10. Suomen Raamattuopisto 2 329 (2053)
  11. Changemaker Finland 2 093 (1705)
  12. Suomen Pipliaseura 1 806 (1402)
  13. Herättäjä-Yhdistys ry 1 743 (1361)
  14. Suomen Luterilainen Evankeliumiyhdistys (Sley) 1 322 (1228)

Lista päivitetty 23.1. Enonkosken luostariyhteisön lisäämisellä

 

Suluissa edellisen listauksen (8.4. 2016) luku. Edelliseen medioiden ja järjestöjen listaukseen pääset tästä

Lue myös: Helsingin Pakilassa ja Porin Teljässä oivaa Instagram-pöhinää (Kirkolliset Instagram-tilit).Kirkko Suomessa ja Tampere kovassa kasvutahdissa, Ylä-Savo lähes tuplasi tykkäykset (Luterilaiset seurakuntayhtymät -listaus)

Tilaa innostava ja asiantunteva Somempi seurakunta -koulutus tästä!

 

Helsingin Pakilassa ja Porin Teljässä oivaa Instagram-pöhinää

jouluradio_lehdistokuva1

Päivitimme uuden vuoden aluksi kirkolliset Instagram-tilastot. Seuraajamäärä on vain yksi mittareista, mutta kelpo alku selvitettäessä kuinka keskeinen asema ”kirkonmäellä” on sosiaalisessa mediassa. Tilejä verrataan nyt neljättä kertaa.

Jouluradion tuorein sesonki näkyy selvästi luvuissa, myös Kirkko Suomessa jatkaa vahvaa kasvuaan. Helsinkiläisen Pakilan seurakunnan tili on paikallisseurakunnaksi mainioissa luvuissa. Sama pätee porilaisen Teljän seurakunnan tilin seuraajamäärään.

Huomion arvoista on, että Valomerkki.fi:n tilin nimeksi vaihtui 2. tammikuuta @Kirkkojakaupunki pääkaupunkiseudun seurakuntien mediajättiläisen aloittaessa päätoimittaja Jaakko Heinimäen luotsaamana toimintansa.

Listaus koskee organisaatioita, ei henkilökohtaisia tilejä, mutta vinkit edustavista kirkollisista henkilötileistäkin ovat tervetulleita. Edellisten listausten tavoin tämäkin saattaa kaivata täydennystä.  Täydennyksiä voi lähettää kommentoimalla alle tai osoitteella: jan.erik.ahonen@gmail.com.

 

Kirkolliset organisaatiot Instagramissa 1.1. 2017 (suluissa vastaavat luvut 2.4.2016)

Lisätty (9.1)  seuraavattavien määrä vertailukohdaksi punaisella.

  1. Jouluradio  5 322/352 (4444)
  2. Kirkko Suomessa  5245/2160 (3849)
  3. Maata näkyvissä -festarit 3149/322 (2231)
  4. Pakilan seurakunta 2375/7500 (1666)
  5. Suuressa mukana 1920/7313 (1454)
  6. Valomerkki.fi 1882 /1447 (1185) nyk. @Kirkkojakaupunki 
  7. Kirkon Ulkomaanapu  1717/537 (909)
  8. Uskovaiset nuoret  1636/1607 (1107)
  9. Porin Teljän seurakunta 1596/4852 (841)
  10. Minihartaus 1541/1088 (1077)
  11. Espoon seurakunnat 1182/2202 (lisätty 23.1.)
  12. Lontoon Merimieskirkko 1083/244 (782 )
  13. Ev. luth. kyrkan i Finland 1059/1173 (780)

Suluissa oleva luku edellinen listaus (2.4. 2016).

Katso edellinen listauksemme tästä kokonaan.

Lue myös: Hiljaisuuden ystävät nousi kohinalla tykättyjen listalle (Järjestöt Facebookissa) ja Kirkko Suomessa ja Tampere kovassa kasvutahdissa, Ylä-Savo lähes tuplasi tykkäykset

Tilaa innostava ja asiantunteva Somempi seurakunta -koulutus tästä!

Kuva: Jouluradio/Reetta Tulemo

Helsingin hiippakunta sometilastojen kärkijyrä


Tilastojen valossa Helsingin hiippakunta on ottanut sosiaalisen median parhaiten haltuunsa. Mikkelissä ollaan toistaiseksi vielä lähtökiihdytysvaiheessa.

Näin voi päätellä analysoitaessa seurakuntien ja kirkollisten vaikuttajien seuratuimpia Facebook-, Twitter- ja Instagram-tilejä. Somempiseurakunta selvitti, miten suosituimmat tilit jakaantuvat hiippakunnittain. Tarkastelussa olivat niin tykätyimmät seurakunnat Facebookissa (n=21) kuin seurakuntayhtymätkin (n=10), seuratuimmat kirkollisten henkilöiden (n=12) ja seurakuntien/hiippakuntien (n=7) Twitter-tilit sekä seurakuntien Instagram-tilit (n=2). Tilastoinnissa on käytetty alla linkin takana olevia Somempiseurakunta-sivuston listauksia. Kokonaiskirkollisia toimijoita, kuten järjestöjä ja kirkollisia medioita, ei ole tilastoitu ja Twitterin henkilötileistä mukaan on laskettu 16 seuratuimman joukosta 12 (kaikkien hiippakunta ei ole tiedossa).

Yhteensä tilastoinnissa on mukana 51 suosituinta sometiliä. Ne jakaantuvat hiippakunnittain seuraavasti:

  1. Helsinki 18
  2. Espoo 8
  3. Turku 7
  4. Tampere 6
  5. Kuopio 5
  6. Lapua 3
  7. Porvoo 2
  8. Oulu 2
  9. Mikkeli 0

Seuraavasssa yhteenveto Somempiseurakunta.com-sivuston listauksista, joita on käytetty hiippakuntatilastoinnin pohjana:

Tykkäyksen ja seuraamiset eivät välttämättä ole koko totuus, vaan usein laatu voi päihittää määrän. Tämä on hyvä muistaa esimerkiksi Mikkelin hiippakunnassa, joiden sivustoja ei tässä tilastoinnissa yltänyt 51 suosituimman joukkoon.

Olemme listanneet vertailukohdaksi myös muiden kuin luterilaisten kirkkokuntien, yhteisöjen, medioiden ja järjestöjen valtakunnallisia sivuja. Esimerkiksi Helsingin Saalem -seurakunnalla on enemmän tykkääjiä kuin luterilaisten tykkäyskärjellä Espoon tuomiokirkkoseurakunnalla. Luterilaisista seurakuntayhtymistä vain Espoon seurakunnat pärjää Helsingin Saalemia paremmin. Tästä listaukseen.

Jouluradio on edelleen kirkollisten Facebook-sivustojen ylivoimainen ykkönen, suurin nousija tykkääjämäärältään on vuosi sitten aloittanut pääkaupunkiseudun seurakuntien verkkomedia Valomerkki. Tästä kirkollisten medioiden ja järjestöjen listaan.

Espoon Tuomiokirkkoseurakunta on luterilaisten seurakunnallisten Facebook-tilien tykkäyskuningas. Kakkonen on Nokian seurakunta. Eniten uusia tykkääjiä kerännyt seurakunta on listalle suoraan sijalle viisi nuoseva Ylivieska. Tästä luterilaisten seurakuntien listaukseen.

Luterilaisten seurakuntayhtymien hallinnoimien Facebook-sivujen tykkääjämäärissä ei ole suuria yllätyksiä. Lahden yhtymän kasvupyrähdys  on huomionarvoinen. Tästä tarkempiin tuloksiin

Kirkon Twitter-tili on ylittänyt viidentuhannen seuraajan rajan. Tällä hetkellä yhteensä yhdeksän kirkollista henkilöä on saavuttanut Twitterissä kahden tuhannen seuraajan rajan. Tästä listaukseen.

Kirkollisen Instagram-tilaston kärkikaksikko on kasvanut hyvässä tahdissa. Helsinkiläinen Pakilan seurakunta on rynnistänyt seuraajaluvuissaan. Pääkapunkiseudun seurakuntien Valomerkki.fi -on myös vahvassa myötätulessa.Täältä löydät koko listan.

Somempiseurakunta.com on myös ottanut kyselyn avulla selvää, kuka on Suomen luterilaisen kirkon piirissä keskeisin somevaikuttaja. Kyselyssä eniten mainintoja sai Tampereen seurakuntien kehittämistyön asiantuntija Jussi Laine. Täältä löydät kaikkien mainittujen nimet ja osan perusteluista. 

Tilaa innostava ja asiantunteva Somempi seurakunta -koulutus tästä!

Mistä on parhaat sometaiturit tehty?

FullSizeRender

Somempiseurakunta.com selvitti hiljattain, että Tampereen seurakuntia palveleva Jussi Laine on kirkon sosiaalisen median vaikuttaja numero yksi.

Kuka mielestäsi on kirkon somein henkilö? kysyttiin tunnetuilta kirkollisilta someosaajilta eri puolilta Suomea. 26 kertoi kantansa, perusteluineen. Lue uutinen tästä.

Tässä artikkelissa kiinnitämme huomiota kyselyyn vastanneiden perusteluihin. Siitä, miten omia somesuosikkeja kehutaan ja arvioidaan, voidaan päätellä, millaisia ominaisuuksia sosiaalisessa mediassa arvostetaan. Ylitse muiden kyselyssä nousee esiin muutama piirre. Nämä ovat aktiivisuus, monipuolisuus sekä laaja-alainen välineiden käyttö. Toisaalta tähän voisi lisätä, että yhdenkin välineen kelpo hallinnalla voi saada paljon hyvää aikaan.

Toinen kyselyssä esiin nouseva ja toistuva teema liittyy päivityksien sisältöön, substanssiin. Kyselyyn vastanneet arvostavat terävyyttä, haastavuutta sekä rohkeutta – eli tiivistäen hyviä muotoiluja.

”Hän käyttäytyy ja puhuu someuskottavasti. Hänessä on karismaa, joka kantaa monenlaisille kohderyhmille. Somen laajassa hyödyntämisessä se on tärkeää. Kirkossa sorrutaan liian usein puhumaan vain hyvin rajallisille kohderyhmille”, eräs vastaaja luonnehtii omaa valintaansa kirkon somevaikuttajaksi.

Somempiseurakunta.com poimii erikseen esiin yhdessä vastauksessa mainitun tärkeän ominaisuuden: Muiden tsemppaaminen someen. Samaa asiaa on korostettu eri tavoin Somempi seurakunta -kirjassakin. Monelle sosiaaliseen mediaan rohkaistuminen tai siellä aktivoituminen voi olla vain pienen kannustuksen päässä.

Yhtä lailla on syytä muistaa, että kaikkien paikka ei ole sosiaalisessa mediassa. Kaikki eivät halua. Mikään pakko some ei ole. Someskeptikonkaan ei kuitenkaan kannata lannistaa muiden intoa. Vaikkei seurakunnan kirkkoherra viihtyisi somessa, hän voi suhtautua myönteisesti ja kannustavasti siihen, että muut työntekijät ja vapaaehtoiset tekevät siellä työtään.

Myös nämä kiitetyt someominaisuudet nousivat kyselyn vastauksissa esiin:

– Keskustelun herättäminen

– Oman äänen käyttö ja omana itsenä oleminen

– Syvällisyys

– Vuorovaikutteisuus

– Luontevuus

– Vaikuttavuus

– Huumori

– Brändin rakentaminen

– Näkemyksellinen faktatieto asiallisesti esitettynä

– Seurakunnan perustyön tekeminen näkyväksi

– Esimerkillä johtaminen

– Vastuun ottaminen

– Taito laatia meemejä

– Kyky uudistaa kirkon työtä somen kautta

– Fiksuus

– Visuaalisuus

– Ajankohtaisuus

– Paikallisuuden ja kokonaiskirkollisuuden yhdistäminen

– Oman elämän ja työn yhdistäminen

– Fokus tavoittavassa työssä

– Kyky muotoilla sanomisensa kirkon eri siiville ja kuplan ulkopuolelle

– Usko, toivo, rakkaus

Tilaa innostava ja asiantunteva Somempi seurakunta -koulutus tästä!

Helluntailaiset vahvoja Facebookissa


Suomessa vaikuttaa lukuisia kristillistä yhdyskuntia ja yhteisöjä. Monet näistä ovat saavuttaneet Facebookissa hyviä seuraajamääriä. Luvut kestävät hyvin vertailun luterilaisten toimijoiden kanssa. Somempiseurakunta.com kartoitti tilannetta. Esimerkiksi Helsingin Saalem -seurakunnalla on enemmän tykkääjiä kuin luterilaisten tykkäyskärjellä Espoon tuomiokirkkoseurakunnalla. Luterilaisista seurakuntayhtymistä vain  Tampere pärjää Helsingin Saalemia paremmin.

Kirkkokunnista Pelastusarmeijalla on puolestaan enemmän tykkääjiä kuin Suomen luterilaisella kirkolla ja helluntailaisten lähetys- ja kehitysyhteistyöjärjestöllä Fida Internationalilla huomattavasti enemmän kuin Kirkon Ulkomaanavulla. Helluntailainen Avainmedia Lähetysjärjestö on kaikkien suomalaisten lähetysjärjestöjen ykkönen miltei 10 000 tykkääjällä.

Tätä listaa tehdään yhdessä blogin lukijoiden kanssa. Kyseessä on ensimmäinen tämän kategorian listaus, joten jos havaitset virheen tai puutteen, kerro ihmeessä, täydennämme palautteen perusteella. Voit lähettää kommenttisi halutessasi myös sähköpostitse: jan.erik.ahonen@gmail.com

Listaus 14.4. 2016

  1. Saalem, helluntaiseurakunta (Helsinki) 2407
  2. Seinäjoen Helluntaiseurakunta 1998
  3. Helsingin ortodoksinen seurakunta 1901
  4. Suhe (Suur-Helsingin srk) 1876
  5. Houm Church (Seinäjoki) 1756
  6. Jyväskylän Helluntaiseurakunta 782
  7. Kuopion ortodoksinen seurakunta 622
  8. Kallion Wapis 605
  9. Station srk (Jokela) 600
  10. Vaasan ortodoksinen seurakunta 577
  11. Tampereen helluntaiseurakunta 567
  12. Lahden Helluntaiseurakunta 559
  13. Ilomantsin ortodoksinen seurakunta 554
  14. Nurmeksen ortodoksinen seurakunta 533
  15. Katolinen Pyhän Marian srk  (Helsinki) 500

Muiden kirkkokuntien, yhteisöjen, medioiden ja järjestöjen valtakunnallisia sivuja

  1. Operaatio Joulun lapsi 12 297
  2. Avainmedia Lähetysjärjestö 9306
  3. Pelastusarmeija 6656
  4. Fida International 6634
  5. IRR-TV 5053
  6. Mahdollisuus muutokseen 4240
  7. Ortodoksit Suomessa 3421
  8. Ortodoksi.net  3362
  9. Ristin Voitto – RV 1403
  10. Patmos Lähetyssäätiö 1316

Tilaa innostava ja asiantunteva Somempi seurakunta -koulutus tästä!

Hän on kirkon somepersoona numero YKSI

Somempiseurakunta.com otti selvää, kuka on Suomen luterilaisen kirkon piirissä keskeisin somevaikuttaja.

Kuka mielestäsi on kirkon somein henkilö? Näin kysyttiin 33 henkilöltä eri puolilta Suomea. 26 kertoi kantansa. Vastaajiksi valittiin kirkon näkyvimmiksi tiedettyjä somettajia. Kukin vastaaja sai antaa yhden nimiehdotuksen perusteluineen. Someimmaksi persoonaksi ehdotettiin peräti 16 eri henkilöä.

Eniten mainintoja, neljä, sai ja täten kirkon someimmaksi henkilöksi julistetaan Tampereen seurakuntien kehittämistyön asiantuntija Jussi Laine.

Laine tunnetaan monipuolisena someosaajana. Työssään hän käyttää sosiaalista mediaa luontevasti kirkkoa uudistavissa pilottiprojekteissa. Hän karttaa turhaa pönötystä ja suosii lämmintä maaläheistä humoristista otetta.

Laineen takana kolme mainintaa saivat sekä Helsingin Oulunkylän seurakunnan seurakuntapastori Marjaana Toiviainen että kirkon tiedotuskeskuksen suunnittelija Samuli Suonpää.

Kaksi mainintaa herui piispainkokouksen pääsihteerille Jyri Komulaiselle, Vantaan seurakuntien kärkihankekoordinaattorille Katri Korolaiselle ja Nuorten aikuisten papille Satu Huttuselle Vantaan Tikkurilan seurakunnasta.

Vastaajat perustelivat Jussi Laineen valintaa someimmaksi persoonaksi muun muassa sanomalla, että hän on tehnyt Kirkko Suomessa -tiimissä kirkon ykkösmeemit. Hänen kerrotaan uudistavan Tampereella kirkon työtä somea oivasti hyödyntäen.

”Koska hän tekee taustalta isoja juttuja Tampereella ja myös Kirkko Suomessa. Eli ymmärtää niin paikallista kuin kokonaiskirkollista sometusta, toimii fiksusti ja vastuullisesti, osaa ottaa huomioon visuaalisuuden ja ajankohtaisuuden. Osaa olla henkilökohtainen, mutta suojella myös yksityisyyttä”, eräs vastaaja perusteli.

”Hän kantaa harteillaan käytännössä koko Tampereen seurakuntien some-vastuun ja on vastuussa näyttävimmistä some-päivityksistä”, toinen Lainetta äänestynyt totesi.

Kolme ääntää saaneen Marjaana Toiviaisesta mainittiin muun muassa, että hänellä on käsitys missiosta, tavoittavasta työstä ja modernista kokonaisvaltaisesta lähetystyöstä kohdallaan.

”Usein kirkolliset somevaikuttajat ovat hitaita eivätkä niin uskalla ottaa asioihin kantaa. Suonpää on henkilönä rohkea ja puhuu aktiivisesti hyvän puolesta somessa. Hän on myös mukana kirkon ’virallisessa’ viestinnässä.”, niin ikään kolme ääntä saanutta Samuli Suonpäätä kehuttiin.

Yhden maininnan kirkon somevaikuttajaksi sai kymmenen henkilöä: Lari Lohikoski, Kaarlo Kalliala, Visa Viljamaa, Heikki Nenonen, Marianne Heikkilä, Minna Jaakkola, Risto Leppänen, Mika K T Pajunen, Ville Ranta sekä Teemu Laajasalo.

Valomerkki, Radio Dei ja KUA vahvistuvat Facebookissa

img_7017

Jouluradio on edelleen kirkollisten Facebook-sivustojen ylivoimainen ykkönen, suurin nousija tykkääjämäärältään on puolestaan vuosi sitten aloittanut pääkaupunkiseudun seurakuntien verkkomedia Valomerkki. Se on kerännyt 708 uutta tykkäystä viimeisen noin kolmen kuukauden tarkastelujaksolla. Kyseesähän on pääkaupunkiseudun seurakuntien vuoden vanha verkkomedia. Valomerkin tahdista ei jää Radio Dein lisätykkäysten määrä, 659.

Huomionarvoistan on, että järjestöjen kategoriassa Kirkon Ulkomaanapu on kerännyt 533 uutta tykkäystä ja Pipiliaseura on punnertanut myös muutaman sijan ylöspäin. Luterilaisista herätysliikkeistä virkein verkossa on Kansanlähetys.

Suluisssa on edellisen joulukuussa 2015 tehdyn kartoituksen tulos ja tämän jälkeen syyskuun 2015 tulokset, mikäli sivusto syyskuussa listalle ylsi. 

Jos havaitset virheen tai puutteen listauksessa, kerro ihmeessä, täydennämme palautteen perusteella. Voit lähettää kommenttisi halutessasi myös sähköpostitse: jan.erik.ahonen@gmail.com

Kirkolliset mediat Top 5 (8.4 2016)

  1. Jouluradio 100 544 (100 847, 84 884)
  2. Radio Dei 12 003 (11 344, 10 982)
  3. Taivas TV7 5596 (5110)
  4. Seurakuntalainen 4108 (3794, 3712)
  5. Valomerkki.fi 3764  (3056)
  6. Kotimaa24 3370 (3073 (2523)
  7. Nuotta.com 3099 (3088, 3052)
  8. Radio Patmos 2892 (2721)

Järjestöt

  1. Kirkon Ulkomaanapu 13 333 (12803, 11 986)
  2. Suomen Lähetysseura 9745 (9497, 9160)
  3. Kansanlähetys 3782 (3571, 3325)
  4. Lontoon merimieskirkko 2972 (2722)
  5. Medialähetys Sansa 2953 (2714, 2424)
  6. Merimieskirkko 2495 (2423, 2139)
  7. Lähetys-Yhdistys Kylväjä 2216 (2110, 1746)
  8. Suomen Raamattuopisto 2053 (1856, 1660)
  9. Changemaker Finland 1705 (1433)
  10. Suomen Pipliaseura 1402 (1189, 1140)
  11. Herättäjä-Yhdistys ry  1361 (1298,1194)
  12. Suomen Luterilainen Evankeliumiyhdistys (Sley) 1228 (1193, 1147)

Edelliseen medioiden ja järjestöjen listaukseen pääset tästä.

Tilaa innostava ja asiantunteva Somempi seurakunta -koulutus tästä!

Mikäli Sinulla on listaukseen huomautuksia tai korjattavaa, täydennämme tekstiä tarvittaessa palautteen perusteella. Voit lähettää kommenttisi halutessasi myös sähköpostitse: jan.erik.ahonen@gmail.com