Kaksi merkittävää tykkäyskiriä Facebookissa

Jouluradio jatkaa yllätyksettä tykätyimpänä kirkollisena Facebook-sivustona. Radio Dein lukujen kasvutahti on myös hyvä medioiden vertailussa. Kummaltakin listalta löytyy yksi merkittävän tykkäyskirin tehnyt organisaatio.

Valomerkki vaihtui pääkaupunkiseudun seurakuntien mediafuusion jälkeen Kirkko ja kaupunki- nimiseksi. Facebook kieltäytyi nimenmuutoksesta, toimitus joutui aloittamaan tykkäysten keräämisen nollilta. Neljässä kuukaudessa tilille on kertynyt noin 4500 tykkäystä eli muutamaa sataa alle edeltäjän luku, mikä on merkittävä saavutus. Listauksessamme vertailulukuna on kuitenkin Valomerkin viimeinen noteeraus.

Järjestöjen kärkipaikalla jatkaa kasvussaan ripeätahtinen Kirkon Ulkomaanapu, edellisestä listauksesta tykkäyksiä on tullut lisää vajaat 4000. Lukuja vertailtaessa on hyvä muistaa, että erityisesti avustusorganisaatioilla on useampia sivuja, joten ”pääsivun” tykkäykset eivät kerro koko totuutta.

Herättäjäjuhlat ohittaa listalla Herättäjä-Yhdistyksen ja Evankeliumijuhlat tiputtaa listalta Suomen Luterilaisen Evankeliumiyhdistyksen. Kesäjuhlat ovat siis järjestäjäorganisaatioitaan kiinnostavampia Facebookissa.

Jos havaitset virheen tai puutteen listauksessa, kerro ihmeessä, täydennämme palautteen perusteella. Voit lähettää kommenttisi halutessasi myös sähköpostitse: jan.erik.ahonen@gmail.com

Kirkolliset mediat 12.5. 2017 (vertailuluvut 31.12. 2016)

  1. Jouluradio 107 801 (108 426)
  2. Radio Dei  15 144 (13 474)
  3. Taivas TV7 8 310 (7425)
  4. Seurakuntalainen  5 179 (4798)
  5. Kirkko ja kaupunki (ent. Valomerkki.fi) 4 472 (4751)
  6. Radio Patmos  3 518 (3353)
  7. Kotimaa24  3111 (2925)
  8. Nuotta.com 3090 (3080)

Järjestöt 14.5. (vertailuluvut 31.12. 2016)

  1. Kirkon Ulkomaanapu 19 888 (15 935)
  2. Suomen Lähetysseura 10 889 (10 544)
  3. Kansanlähetys 4243 (4086)
  4. Lontoon merimieskirkko 3 924 (3521)
  5. Hiljaisuuden ystävät 3456 (3338)
  6. Medialähetys Sanansaattajat 3360 (3220)
  7. Herättäjäjuhlat 2733
  8. Merimieskirkko 2689 (2591)
  9. Enonkosken luostariyhteisö  2620 (2535)
  10. Suomen Raamattuopisto 2461 (2329)
  11. Lähetys-Yhdistys Kylväjä 2382 (2330)
  12. Changemaker Finland 2377 (2093)
  13. Suomen Pipliaseura 2156 (1806)
  14. Herättäjä-Yhdistys 1796 (1743)
  15. Evankeliumijuhla 1759

Lue myös:

Edellinen listaus tästä

Vieraileva kolumnisti: Jeesus©

Vieraileva kolumnisti: Jeesus®

17577832_10154748605043800_1246067327_nKun seurakunnissa erehdytään sanomaan ääneen kirosana markkinointi, tuotteistaminen, segmentointi, PR tai palvelumuotoilu, piirtyy silmien eteen geelitukkainen myyntimies, joka työntää Kristuksen ja köyhät kirstuun ja iskee hintalapun päälle. Kun raha markkinoinnin budjettiin kilahtaa, jäsenmäärä nousuun vilahtaa!

Wikisanakirja määrittelee ”kaupallisen” olevan asian, jolla on kaupankäyntiin liittyvä luonne ja joka edistää myyntiä. Jos massatuotteina ovat usko, toivo ja rakkaus sekä myyntilistojen kärjessä ilmainen armo, ei kaupallisuus käy pirtaan.

Näistä lähtökohdista on jokainen kunnon seurakunnan työntekijä oppinut olemaan valmiiksi varuillaan, kun jokin kaupallisuuteen kalskahtava termi ilmestyy ilmatilaan. Kukaan ei tahdo kameliksi neulansilmään tai olla se, joka palvoo kultaista lehmää. Oikean Jumalan ja armon ilmaisuuden puolustaminen ovat selkärankaan asennettu pyhä. Porttiteoria pelottaa – kun antaa brändäämisen pirulle pikkusormen, menee pian koko käsi ja alban selkämyksestä löytyy sponsorin logo.

Markkinatalouden lainalaisuuksien kieltäminen paheena on onnistunut kirkolta pitkään, kun julkisoikeudellinen asema on tuonut tuloja, joiden eteen ei ole tarvinnut paljon pinnistellä. On voitu sanella, miten täällä meillä tehdään kuten on aina ennenkin tehty, kun kirkkokansa on kiltisti siivuttanut osan palkastaan yhteiseen hyvään.

Asiakas voi olla aina oikeassa, mutta tavallinen seurakuntalainen taas on usein väärässä, kun mietitään kenen lähtökohdasta seurakunnan toimintaa ja taloutta suunnitellaan. Työntekijän pelätessä säännöllisen palkkatulonsa sekä totuttujen toimintatapojen puolesta nostetaan argumentiksi Kristus. Vastuutonta verotulojen käyttöä ja marginaalille suunnattua toimintaa perustellaan Jumalan tahdon oikealla toteutumisella. Yksi lammas on selvästi tärkeämpi kuin 99 muuta.

Olemalla omavarainen kirkko on voinut sulkea seurakunnan itsensä ulkopuolelle. Yhteistyötä on voitu tehdä korkeintaan kaupungin kanssa – sekin mielellään seurakunnan sanelemilla ehdoilla. Kaikki toiminta toteutetaan itse: omissa tiloissa, omilla työntekijöillä, omilla tarjoiluilla ja itse monistetuilla mainoksilla.

Sitten ihmetellään, miksi seurakuntalaisia ei kiinnosta? Vaikka näin hyvin ollaan suunniteltutyöntekijöiden kesken, kutsuttu Facebookissa 50 muuta kirkon työntekijää paikalle ja printattu ilmoitustaululle A4-mainos, jossa on fonttina kirkon kanonisoima Martti. Jos paikalle eksyykin joku, voidaan työntekijäkokouksessa sitten kertoa, että kyllä tykkäsi ja kehui – kannattaa järjestää uudestaan! Jokainen on tärkeä, erityisesti se yksi lammas. Facebook-tapahtuman kunniaksi voidaan vielä toimintakertomukseen kirjata, että ”toimimme siellä, missä ihmiset ovat”.

Kun kuplasta tulee liian paksu, alkaa sen puhkaiseminen olla mahdotonta. Tehostaminen, markkinoinnin suunnitteleminen sekä toiminnan avaaminen yhteistyölle eivät tarkoita Sanasta luopumista ja Kristuksen kadottamista. Se voi merkitä myös norsunluutornista alas astumista, omavaltaisuudesta luopumista ja uskaltautumista avoimempaan seurakuntaan – lähetystyön tekemiseen.

Seurakunta ei kokoonnu vain työntekijäkokouksessa, vaan kaikkialla: ostoskeskuksessa, baarissa, kirjastossa ja rock-festareilla. Sen vuoksi seurakunnan työntekijän ei tule istua ja odottaa, vaan mennä ja tehdä. Markkinatalouden toimijat ovat luoneet työkaluja, joita voi hyödyntää kirkastaakseen Kristusta. Tuotteistaminen, brändääminen ja yritysyhteistyö eivät olekaan helvettiin johtavien polkujen nimet, vaan samanlaisia työkaluja kuin tulostin, laminointikone ja läppäri.

Palvelumuotoilu edistää empatiaa, kun tulee pakotetuksi kuuntelijan rooliin ja asetetuksi väkisin seurakuntalaisen asemaan. 2010-luvun julistaja ei ole saarnatuoliin yksin kiipeävä opettaja, vaan avoimesti ja rehellisesti koko seurakunnan parissa elävä kuolevainen, joka luopuu omasta viisasten kivestään ja joutuu etsimään sitä ihmisten parista.

Haasteena kaikille seurakunnan työntekijöille: suunnitellessasi toimintaa pohdi, miten sen voi toteuttaa seurakunnan kanssa. Kutsu yhteistyöhön yksilöt, yhteisöt ja yritykset. Mene ja tee!

Satu Huttunen

Kirjoittaja on Tikkurilan seurakunnan nuorten aikuisten pappi, joka on vihkinyt festarilavalla, viettänyt pääsiäissunnuntait Vantaan suurimmassa yökerhossa ja erikoistunut yritysyhteistyöhön

 

Kirkko ja kaupunki: Aleppon kellot soivat muutosta

janprofiiliAleppon kellot, hääyö, kirkkokaljat ja festarihäät ovat esimerkkejä huomiota saaneista kirkon projekteista, joissa sosiaalinen media on saanut aikaan toimintaa.

Digitalisoituva ja yhä somempi media johtaa kirkkoa muutokseen. Vihkiparien tarinat esimerkiksi kertovat, että parisuhteen ensiaskeleet otetaan nykyisin yhä useammin verkkoyhteisöissä tai kohtaamiseen räätälöidyissä deittipalveluissa. Hautakivien sijaan merkittävimpinä muistoina edesmenneestä läheisestä ovat tulevaisuudessa todennäköisesti erityiset muistelusivustot. Kasvottomaksi usein jäävä paikallisseurakunta saattaa saada kasvot somessa aktiivisen työntekijänsä myötä.

Kirkollisen somen kenttää hallitsevat pääkaupunkiseudun kirkolliset viestijät. Jouluradio on kirkollisten toimijoiden joukossa omaa luokkaansa reilusti sadantuhannen tykkäyksen, laajan Instagram-, YouTube- ja Twitter-tavoittavuuden myötä. Nimestään huolimatta Jouluradio on myös kirkon kattavin verkkomedia.

Luterilaisen kirkon tapa puhua itsestään kansankirkkona, johon yhä enemmistö suomalaisista kuuluu, ei ole somessa totta. Esimerkiksi seurakuntien Facebook-tilien tavoittavuus ei ole lähelläkään jäsenmäärää. Koko maan somemittakaavassa esimerkiksi Mikkelin hiippakuntaa ei sosiaalisen median perusteella ole oikeastaan olemassa. Toisaalta on syytä kysyä, eikö jokainen somettava jäsen tavallaan edusta kirkkoa. Jako työntekijöihin ja muihin edustaa perin kapeaa näkemystä.

Teemu Laajasalon ja Kari Kanalan kaltaiset julkisuudesta tutut papit ovat kirkon kasvot sosiaalisen median peilissä. Mediatunnettuus ei kuitenkaan ole ainoa syy heidän somesuosioonsa.

Digitaalisen aikakauden perusvaatimus on hallinnon ja toiminnan läpinäkyvyys. Enää päätöksiä ei tehdä takahuoneissa ja julkaista ilmoitustyyppisenä asiana. Yhä useampaa kiinnostaa osallistua päätöksen tekemiseen ja tietää taustalla vaikuttavaa ajattelua.

Tällaisissa tilanteissa tarvitaan seurakunniltakin entistä suurempaa avoimuutta. Lähtökohtaisesti kirkko organisaationa ei ole kiinnostava somessa. Esimerkiksi verohallinnon ja Helsingin kaupungin rakennusviraston suositut ja oivaltavat somepreesenssit kuitenkin kertovat, ettei kirvestä kannata heittää kaivoon. Henkilöt ja hyvin suunnatut tapahtumat kiinnostavat edelleen.

Aikana, jolloin asioilla on tapana henkilöityä, ei ole yllätys, että televisiosta ja kirkollista tempauksistaan tutut kirkkoherrat ja heidän kaitsemansa seurakunnat erottuvat edukseen. Teemu Laajasalon ja Kari Kanalan kaltaiset julkisuudesta tutut papit ovat kirkon kasvot sosiaalisen median peilissä. Mediatunnettuus ei kuitenkaan ole ainoa syy heidän somesuosioonsa. Laajasalon paimentama Kallion ja Kanalan Paavalin seurakunta ovat molemmat tunnettuja pop up-projekteistaan eli tempauksista, joissa haetaan uusia uomia seurakunnan läsnäololle ja työtavoille ympäröivässä yhteisössä.

Hääyö, kirkkokaljat ja festarihäät ovat esimerkkejä viime vuosien huomiota saaneista projekteista. Huomiota saava viestintä ja toiminta kulkevat siis käsi kädessä. Hiljattainen Aleppon kellot -projekti lienee tuorein osoitus sosiaalisen median, uuden tekemisen ja kirkon kantaman tradition hedelmällisestä ristisiitoksesta. Se on esimerkki luterilaisen kirkon verkkoviestinnästä, joka nostatti ilmiön. Kallion seurakunta esitti sosiaalisessa mediassa haasteen toisille kirkoille soittaa hautajaiskelloja Syyrian sodan mielettömyyden merkiksi.

Aleppon kellot oli hanke, jonka sisältö oli kunnossa: tärkeä, merkittävä ja ajankohtainen. Lisäksi kirkolla oli jotain erityistä annettavaa: kirkonkellot ja hautajaiset. Huomionarvoista on, että kansainvälistä huomiota saaneen ilmiön synnyttänyt idea tuli seurakunnan jäseneltä.

Jan Ahonen

Teksti on Kirkko ja kaupungin verkkolehdestä tammikuulta 2017. 

Katso alkuperäinen tästä.

Lue myös: Pop-up on kirkon tuorein herätysliike

Kirkko Suomessa ja Tampere kovassa kasvutahdissa, Ylä-Savo lähes tuplasi tykkäykset

img_6990

Luterilaisten seurakuntayhtymien Facebook-sivujen tykkääjämäärissä on muutama hyvä kiri. Tampereella tehty pitkäjänteinen perustyö näkyy, sillä uusia tykkäyksiä on tullut reilut 2400. Ylä-Savon seurakunnat ansaitsee tunnustuksen, sillä sivun tykkääjäkaarti on liki kaksinkertaistanut edelliseen listaukseen nähden. Kirkko Vantaalla ja Luterilainen kirkko Joensuussa nousevat puolestaan kärkikymmenikköön.

Kategoria Muut on sekalaista seurakuntaa, mutta joukossa on esimerkiksi suuri ja tasaista vauhtia tykkäyksiä keräävä Kirkko Suomessa, Yhteisvastuukeräys ja piispoista Kari Mäkinen ja Irja Askola. Usko Toivo Rakkaus vaihtoi listauspaikkaa Seurakuntayhtymien sarjasta Muut- kategoriaan.

Yhtymien luvuissa suluissa on vertailukohtana edelliseen listaukseen 6.4. 2016. Muut kategoriassa syyskuun 2015 luvut. Koko edellisen listauksen löydät täältä.

Jos havaitset virheen tai puutteen listauksessa, kerro ihmeessä, täydennämme palautteen perusteella. Voit lähettää kommenttisi halutessasi myös sähköpostitse: jan.erik.ahonen@gmail.com

Luterilaisten seurakuntayhtymien sivut Facebookissa (1.1. 2017)

  1. Tampereen seurakunnat  5808 (3400)
  2. Espoon Seurakunnat 1812 (1620)
  3. Ylä-Savon seurakunnat 1665 (864)
  4. Oulun seurakunnat 1493 (1215)
  5. Kirkko Helsingissä 1474 (1096)
  6. Lahden seurakuntayhtymä 1292 (1136)
  7. Kyrkan i Helsingfors 1179 (Lisätty listaan 24.1.)
  8. Kirkko Porissa 1084 (940)
  9. Kirkko Vantaalla 1020
  10. Kirkko Turussa ja Kaarinassa 846 (760)
  11. Luterilainen kirkko Joensuussa 776

 

Muut

(Huom! Vertailuku suluissa syyskuu 2015)

  1. Kirkko Suomessa 52 097 (38 308)
  2. Usko Toivo Rakkaus 36 666 (36 569)
  3. Suvivirsi 13 519 (13 188)
  4. Kari Mäkinen 12 249 (10 615)
  5. Yhteisvastuukeräys 12 051 (11 634)
  6. Uskovaiset nuoret 11 308 (11 154)
  7. Irja Askola 11 238 (7899)
  8. Maata näkyvissä -festarit 9319 (8357)
  9. Tyrvään Pyhän Olavin kirkko 4 233 (2533)
  10. Kirkkovene 4197 (2942)

 

Lue myös: Hiljaisuuden ystävät nousi kohinalla tykättyjen listalle (Järjestöt Facebookissa) ja Helsingin Pakilassa ja Porin Teljässä oiva Instagram-pöhinää (Kirkolliset Instagram-tilit).

Tilaa innostava ja asiantunteva Somempi seurakunta -koulutus tästä!