Kirkko Suomessa ja Tampere kovassa kasvutahdissa, Ylä-Savo lähes tuplasi tykkäykset

img_6990

Luterilaisten seurakuntayhtymien Facebook-sivujen tykkääjämäärissä on muutama hyvä kiri. Tampereella tehty pitkäjänteinen perustyö näkyy, sillä uusia tykkäyksiä on tullut reilut 2400. Ylä-Savon seurakunnat ansaitsee tunnustuksen, sillä sivun tykkääjäkaarti on liki kaksinkertaistanut edelliseen listaukseen nähden. Kirkko Vantaalla ja Luterilainen kirkko Joensuussa nousevat puolestaan kärkikymmenikköön.

Kategoria Muut on sekalaista seurakuntaa, mutta joukossa on esimerkiksi suuri ja tasaista vauhtia tykkäyksiä keräävä Kirkko Suomessa, Yhteisvastuukeräys ja piispoista Kari Mäkinen ja Irja Askola. Usko Toivo Rakkaus vaihtoi listauspaikkaa Seurakuntayhtymien sarjasta Muut- kategoriaan.

Yhtymien luvuissa suluissa on vertailukohtana edelliseen listaukseen 6.4. 2016. Muut kategoriassa syyskuun 2015 luvut. Koko edellisen listauksen löydät täältä.

Jos havaitset virheen tai puutteen listauksessa, kerro ihmeessä, täydennämme palautteen perusteella. Voit lähettää kommenttisi halutessasi myös sähköpostitse: jan.erik.ahonen@gmail.com

Luterilaisten seurakuntayhtymien sivut Facebookissa (1.1. 2017)

  1. Tampereen seurakunnat  5808 (3400)
  2. Espoon Seurakunnat 1812 (1620)
  3. Ylä-Savon seurakunnat 1665 (864)
  4. Oulun seurakunnat 1493 (1215)
  5. Kirkko Helsingissä 1474 (1096)
  6. Lahden seurakuntayhtymä 1292 (1136)
  7. Kyrkan i Helsingfors 1179 (Lisätty listaan 24.1.)
  8. Kirkko Porissa 1084 (940)
  9. Kirkko Vantaalla 1020
  10. Kirkko Turussa ja Kaarinassa 846 (760)
  11. Luterilainen kirkko Joensuussa 776

 

Muut

(Huom! Vertailuku suluissa syyskuu 2015)

  1. Kirkko Suomessa 52 097 (38 308)
  2. Usko Toivo Rakkaus 36 666 (36 569)
  3. Suvivirsi 13 519 (13 188)
  4. Kari Mäkinen 12 249 (10 615)
  5. Yhteisvastuukeräys 12 051 (11 634)
  6. Uskovaiset nuoret 11 308 (11 154)
  7. Irja Askola 11 238 (7899)
  8. Maata näkyvissä -festarit 9319 (8357)
  9. Tyrvään Pyhän Olavin kirkko 4 233 (2533)
  10. Kirkkovene 4197 (2942)

 

Lue myös: Hiljaisuuden ystävät nousi kohinalla tykättyjen listalle (Järjestöt Facebookissa) ja Helsingin Pakilassa ja Porin Teljässä oiva Instagram-pöhinää (Kirkolliset Instagram-tilit).

Tilaa innostava ja asiantunteva Somempi seurakunta -koulutus tästä!

Mainokset

Hiljaisuuden ystävät nousi kohinalla tykättyjen listalle

fullsizerender-27

Jouluradio on totutusti kirkollisten Facebook-sivustojen ylivoimainen tykkäysykkönen, Taivas TV 7 on puolestaan medioista kartuttanut lukuaan suhteessa eniten.

Järjestöjen kärkipaikalla pysyi kasvussaan hyvätahtinen Kirkon Ulkomaanapu, mutta on hyvä muistaa, että erityisesti avustusorganisaatioilla on useampia sivuja, joten ”pääsivun” tykkäykset eivät kerro koko totuutta.

Huomionarvoista on, että järjestöjen kategoriassa on kaksi listalle ”löydettyä” toimijaa. Hiljaisuuden ystävät nousee suoraan listan viidenneksi ja Hengen uudistus kirkossamme kymmenenneksi.

Valomerkki.fi:n nimi on vaihtumassa tammikuun kuluessa. Kirkko ja kaupunki nimellä tehdään jatkossa koko pääkaupunkiseudulle kirkollista mediaa.

Jos havaitset virheen tai puutteen listauksessa, kerro ihmeessä, täydennämme palautteen perusteella. Voit lähettää kommenttisi halutessasi myös sähköpostitse: jan.erik.ahonen@gmail.com

 

Kirkolliset mediat Top 5 31.12. 2016 (8.4 2016)

  1. Jouluradio 108 426 (100 544)
  2. Radio Dei  13474 (12 003)
  3. Taivas TV7 7 425 (5596)
  4. Seurakuntalainen  4 798 (4108)
  5. Valomerkki.fi 4 751 (3764)
  6. Radio Patmos  3 353 (2892)
  7. Nuotta.com 3 080 (3099)
  8. Kotimaa24  2 925 (3370)

 

Järjestöt

  1. Kirkon Ulkomaanapu 15 935 (13 333)
  2. Suomen Lähetysseura 10 544 (9745)
  3. Kansanlähetys 4 086 (3782)
  4. Lontoon merimieskirkko 3 521 (2972)
  5. Hiljaisuuden ystävät 3338
  6. Medialähetys Sanansaattajat 3 220 (2953)
  7. Merimieskirkko 2 591 (2495)
  8. Enonkosken luostariyhteisö 2535 (luku 23.1.)
  9. Lähetys-Yhdistys Kylväjä 2330 (2216)
  10. Suomen Raamattuopisto 2 329 (2053)
  11. Changemaker Finland 2 093 (1705)
  12. Suomen Pipliaseura 1 806 (1402)
  13. Herättäjä-Yhdistys ry 1 743 (1361)
  14. Suomen Luterilainen Evankeliumiyhdistys (Sley) 1 322 (1228)

Lista päivitetty 23.1. Enonkosken luostariyhteisön lisäämisellä

 

Suluissa edellisen listauksen (8.4. 2016) luku. Edelliseen medioiden ja järjestöjen listaukseen pääset tästä

Lue myös: Helsingin Pakilassa ja Porin Teljässä oivaa Instagram-pöhinää (Kirkolliset Instagram-tilit).Kirkko Suomessa ja Tampere kovassa kasvutahdissa, Ylä-Savo lähes tuplasi tykkäykset (Luterilaiset seurakuntayhtymät -listaus)

Tilaa innostava ja asiantunteva Somempi seurakunta -koulutus tästä!

 

Helsingin hiippakunta sometilastojen kärkijyrä


Tilastojen valossa Helsingin hiippakunta on ottanut sosiaalisen median parhaiten haltuunsa. Mikkelissä ollaan toistaiseksi vielä lähtökiihdytysvaiheessa.

Näin voi päätellä analysoitaessa seurakuntien ja kirkollisten vaikuttajien seuratuimpia Facebook-, Twitter- ja Instagram-tilejä. Somempiseurakunta selvitti, miten suosituimmat tilit jakaantuvat hiippakunnittain. Tarkastelussa olivat niin tykätyimmät seurakunnat Facebookissa (n=21) kuin seurakuntayhtymätkin (n=10), seuratuimmat kirkollisten henkilöiden (n=12) ja seurakuntien/hiippakuntien (n=7) Twitter-tilit sekä seurakuntien Instagram-tilit (n=2). Tilastoinnissa on käytetty alla linkin takana olevia Somempiseurakunta-sivuston listauksia. Kokonaiskirkollisia toimijoita, kuten järjestöjä ja kirkollisia medioita, ei ole tilastoitu ja Twitterin henkilötileistä mukaan on laskettu 16 seuratuimman joukosta 12 (kaikkien hiippakunta ei ole tiedossa).

Yhteensä tilastoinnissa on mukana 51 suosituinta sometiliä. Ne jakaantuvat hiippakunnittain seuraavasti:

  1. Helsinki 18
  2. Espoo 8
  3. Turku 7
  4. Tampere 6
  5. Kuopio 5
  6. Lapua 3
  7. Porvoo 2
  8. Oulu 2
  9. Mikkeli 0

Seuraavasssa yhteenveto Somempiseurakunta.com-sivuston listauksista, joita on käytetty hiippakuntatilastoinnin pohjana:

Tykkäyksen ja seuraamiset eivät välttämättä ole koko totuus, vaan usein laatu voi päihittää määrän. Tämä on hyvä muistaa esimerkiksi Mikkelin hiippakunnassa, joiden sivustoja ei tässä tilastoinnissa yltänyt 51 suosituimman joukkoon.

Olemme listanneet vertailukohdaksi myös muiden kuin luterilaisten kirkkokuntien, yhteisöjen, medioiden ja järjestöjen valtakunnallisia sivuja. Esimerkiksi Helsingin Saalem -seurakunnalla on enemmän tykkääjiä kuin luterilaisten tykkäyskärjellä Espoon tuomiokirkkoseurakunnalla. Luterilaisista seurakuntayhtymistä vain Espoon seurakunnat pärjää Helsingin Saalemia paremmin. Tästä listaukseen.

Jouluradio on edelleen kirkollisten Facebook-sivustojen ylivoimainen ykkönen, suurin nousija tykkääjämäärältään on vuosi sitten aloittanut pääkaupunkiseudun seurakuntien verkkomedia Valomerkki. Tästä kirkollisten medioiden ja järjestöjen listaan.

Espoon Tuomiokirkkoseurakunta on luterilaisten seurakunnallisten Facebook-tilien tykkäyskuningas. Kakkonen on Nokian seurakunta. Eniten uusia tykkääjiä kerännyt seurakunta on listalle suoraan sijalle viisi nuoseva Ylivieska. Tästä luterilaisten seurakuntien listaukseen.

Luterilaisten seurakuntayhtymien hallinnoimien Facebook-sivujen tykkääjämäärissä ei ole suuria yllätyksiä. Lahden yhtymän kasvupyrähdys  on huomionarvoinen. Tästä tarkempiin tuloksiin

Kirkon Twitter-tili on ylittänyt viidentuhannen seuraajan rajan. Tällä hetkellä yhteensä yhdeksän kirkollista henkilöä on saavuttanut Twitterissä kahden tuhannen seuraajan rajan. Tästä listaukseen.

Kirkollisen Instagram-tilaston kärkikaksikko on kasvanut hyvässä tahdissa. Helsinkiläinen Pakilan seurakunta on rynnistänyt seuraajaluvuissaan. Pääkapunkiseudun seurakuntien Valomerkki.fi -on myös vahvassa myötätulessa.Täältä löydät koko listan.

Somempiseurakunta.com on myös ottanut kyselyn avulla selvää, kuka on Suomen luterilaisen kirkon piirissä keskeisin somevaikuttaja. Kyselyssä eniten mainintoja sai Tampereen seurakuntien kehittämistyön asiantuntija Jussi Laine. Täältä löydät kaikkien mainittujen nimet ja osan perusteluista. 

Tilaa innostava ja asiantunteva Somempi seurakunta -koulutus tästä!

Seurakunnilla uusi Facebook-kärki

img_2760

Espoon Tuomiokirkkoseurakunta on luterilaisten seurakunnallisten Facebook-tilien uusi tykkäyskuningas. Se on ohittanut tykkääjien määrässä Nokian seurakunnan, joka pitää nyt toista sijaa Helsingin Lauttasaaren seurakunnan hengittäessä niskaan.

Edellinen listaus tehtiin syyskuun alkupuolella. Tämä listaus on tehty 27.12.2015. Eniten uusia tykkääjiä kerännyt seurakunta on Helsingin Lauttasaari, jolle tykkäyksiä tuli lisää huimat 401. Toinen huippunousija oli Espoon tuomiokirkkoseurakunta 281 uudella tykkääjällä. Myös Helsingin Malmi sai hienosti 255 uutta tykkääjää.

Listalle on ponnistanut myös muutama uusi 600 tykkääjän rajan ylittävä seurakunta. Listauksessa sulkuihin on merkitty syyskuun luvut. Viimeiset luvut puolestaan kertovat, kuinka monta uutta tykkääjää on tulllut syyskuun alkuun verrattuna lisää.

Jos havaitset virheen tai puutteen listauksessa, kerro ihmeessä, täydennämme listauksia sen mukaan. Voit lähettää kommenttisi halutessasi myös sähköpostitse: jan.erik.ahonen@gmail.com

Tällä viikolla päivitämme myös seurakuntayhtymien ja kirkollisten järjestöjen, medioiden ja muiden toimijoiden Top-listat, joten pysykää ”kanavalla”.

Lue loppuun

Huippuvlogaaja: Ripari on hyvä videon aihe

Processed with VSCOcam with c8 preset

Noin 10 000 nuorta kokoontui tämän vuoden elokuussa Hartwall Arenalle loppuunmyytyyn TubeCon-tapahtumaan. Tapahtuman vetonauloja olivat nuoret videobloggaajat, vloggaajat eli tubettajat.

Tubettajat tuottavat videoita YouTubeen. Parhaimmilla heistä on yli 100 000 seuraajaa. Suomessa tällaisia yli 100 000 tilaajaa kerääviä vlogeja on kaikkiaan kymmenkunta.

Tubettajat ovat tämän päivän julkkiksia, joiden nimikirjoitusta ollaan valmiit jonottamaan tuntitolkulla ja joiden jokaista tekemistä seurataan sosiaalisessa mediassa herkeämättä. Juuri some onkin mahdollistanut näiden tubeidolien intensiivisen seuraamisen. Kun tubejulkkis menee elokuviin, hän päivittää tilansa johonkin sosiaaliseen mediaan ja aktiiviset fanit ovat odottamassa nimmarin ja yhteiskuvan toivossa elokuvan päätyttyä.

Yksi Suomen suosituimmista tubettajista on 17-vuotias Tume, jonka YouTube-kanavaa seuraa reilut 110 000 katsojaa. Käytännössä seuraajat tarkoittavat siis sitä, että aina kun Tume lisää videon YouTubeen, siitä menee tieto tilaajille.

Tume tekee videoita omasta elämästään ja kertoo ilmiöistä, jotka ovat lähellä nuoren maailmaa.

Seurakunnan kannalta mies on kiinnostava parin vuoden takaisten rippikouluvideoidensa ansiosta. Tume teki pari videota rippikoulusta ja sen tunnelmista ja erityisesti rippikoulun jälkeen tehty video nousi varsin suosituksi. Se keräsi reilut 60 000 katselukertaa.

– Videoillani puhun minua koskettavista asioista ja silloin just rippikoulu oli mulle ajankohtainen juttu. Osa mun katsojistakin varmasti oli menossa riparille niin tän videon avulla pystyttiin keskustelemaan ja jakamaan ajatuksia. Ihmiset on pitäny videosta ja sitä on näytetty joissain rippikoulun tapaamisissakin. Rippikoulu on hyvin lähellä nuorta ja hänen elämää. Siksi rippikoulu on hyvä videon aihe, onhan YouTuben katsojat aika lailla nuoria.

– Tubettajan voisi lähettää seuraamaan Kirkon Ulkomaanavun työntekijää maailmalle. Samalla tubettaja voisi kertoa kuinka jossain päin maailmaa tarvitaan apua, Tume ideoi.

Jos YouTubeen haluaa tehdä sisältöä, kannattaa oppia hakea nimenomaan nuorilta tubettajilta. Heillä kanava ja yleisöjen kerääminen on hallussa ja heidän oppejaan kannattaa hyödyntää. Tume vinkkaakin heti kärkeen, että esimerkiksi sellaista videota ei kannata tehdä, jota ei itsekään jaksa katsoa. Hänen mielestään tärkein oppi tubettamisessa pätee myös jokaiseen muuhun sosiaaliseen mediaan.

–  Kuka tahansa voi nähdä sun videon, joten on mietittävä mitä sanoo. Sun naama on pelissä, joten mitään tyhmää ei kannata laukoa. Seurakunta voisi saada tuhansia seuraajia puhumalla ajankohtaisista aiheista. Voisi olla kiinnostavaa nähdä, miten Kirkon Ulkomaanapu toimii ja miten kirkko auttaa pakolaiskriisin aikana. Rippikoulusta tehty video kiinnostaa myös ja sitä voitaisiin näyttää esimerkiksi riparitapaamisissa. Onhan niitä videoita tehtykin.

Tumen mielestä uskontoa ei kannata lähteä väkisin tunkemaan videoihin ja sosiaaliseen mediaan.

– Itse uskontoa ei pidä tuputtaa niin paljoa, uskonto on arka aihe netissä. Sen sijaan olisi hyvä kertoa kirkon toiminnasta enemmän. Esimerkiksi mihin kirkollisvero oikein menee? Tätä kysymystä monet pohtivat. Monilla on hyvin stereotyyppinen käsitys seurakunnista ja kirkosta, sitä pitäisi muokata. Seurakunnan oma tubettaja -hommasta en ole varma. En tiedä, miten se toimisi. Seurakuntia on jonkin verran, joten en lähtisi tekemään jokaiselle yksilöllistä tiliä. Esimerkiksi Helsingin kaupungin seurakuntien yhteinen kanava voisi toimia. Sinne tulisi eri seurakunnilta pieniä videoita. Kyllä minä ainakin tilaisin helsingin seurakuntien YouTube-kanavan.

Tume kertoo: täältä nuoret löytyvät:

Facebook

“Facebookin luultiin kuolevan, mutta näin ei kuitenkaan käynyt. Tosin nykyään harvoin enää jaetaan mitään omasta elämästä. Facebookia käytetään lähinnä hassujen kuvien ja videoiden katsomiseen, kaverin tägäämiseen sekä tapahtumiin osallistumiseen.”

Twitter

“Twitter ei ole niin syttynyt nuorten keskuudessa, mutta on sielläkin porukkaa. Siellä on paljon aktiivisia somepersoonia ja vähän sitä vanhempaa sakkia.

Instagram

“Instagramia selataan päivittäin ja ehkä jopa tunneittain. Instaan kannattaa postata oikeasti hienoja valokuvia.”

SnapChat

“Verohallinnon SnapChat oli kova juttu. He olivat ajoissa liikkellä ja tuskin kukaan olisi odottanut heidän lähtevän mukaan snäppäilemään. Seurakunta voisi myös olla aika odottamaton snäppääjä. Esimerkiksi papin päivä SnapChatissa?”

Tume YouTubessa

Toimittaja: Ville Kormilainen

Vinkit: Ketä seurata SnapChatissä

 Snapchat on someviestipalvelu. Käyttäjä voi ottaa kuvia ja videota, sekä lähettää niitä rajatulle vastaanottajajoukolle. Otettuja kuvia tai videoita kutsutaan ”snäpeiksi”, ja käyttäjä voi määrittää ajan, kuinka kauan nämä viestit näkyvät vastaanottajan laitteessa. Määritetyn ajan jälkeen snapit poistetaan vastaanottajan laitteelta ja Snapchatin palvelimilta. Käyttäjä voi halutessaan tallentaa ottamansa kuvat ja videot omassa laitteessa olevaan galleriaan. Palvelu on erityisen suosittu teini-ikäisten joukossa. (Lähde: Wikipedia)

Palvelun erityispiirre on My Story -ominaisuus. Kyseessä on paikka, johon snäpit voidaan ohjata omille snäppi-kavereille 24 tunnin ajaksi. Snäpin lähettäjä näkee itse sen katsojamäärät tuon 24 tunnin aikana.

Nyt etsimme Somempi seurakunta -kirjan kartoistusta varten mielenkiintoisia seurattavia kyseisessä palvelussa. Keitä kannattaa seurata ja miksi? Itseään saa ehdottaa häpeilemättä :).

Ainakin Jouluradio (@jouluradio), Oulunkylän seurakunnan pastori Visa Viljamaa (@visapos) ja Tikkurilan seurakunnan pastori Satu Huttunen (@satuej) ovat saaneet jo ehdotuksia.

Pastori Arto Vallivirta (@revarto)

Messukylän srk:n nuoret (@menuoret)

Nuorisotyönohjaaja Mikko Lehtovaara, Nokian srk  (@gimmikki)

Tutkija Ville Mäkipelto (@Viljamiz)

Pastori Jan Ahonen (@jan.ahonen)

Vieraileva kolumnisti: ”Hitaus ja jahkaaminen roskakoriin”

 Ihmiset voivat tilata ja ostaa ruokaa, viinaa, huumeita, autoja, osakkeita, mittatilauspukuja, lomamatkoja, verokortin, passin ja vaikka mitä muuta kotisohvaltaan netistä. Silloin kun huvittaa. Mutta seurakunnan kanssa ei netissä voi asioida. Pitää raahautua paikalle kirkkoherranvirastoon tai keskusrekisteriin. Kuulostaa houkuttelevalta, mutta kiinnostaako se? Yleisesti ottaen ei, vaikka välillä on pakko.

Seurakuntien verkossa tarjoamat palvelut ovat heikoissa kantimissa, vaikka saatavilla oleva tekniikka mahdollistaisi tämän ajan ihmiselle luonnollisen tavan asioida myös seurakuntien kanssa. Yleensä kirkossa on jääty odottelemaan muun julkisen sektorin toimia ennen omia toimenpiteitä. Nyt siihenkään ei voi enää vedota, sillä pääsääntöisesti valtiolla ja kunnilla sähköinen asiointi on jo monissa tapauksissa mahdollista. Kehitettävää sillä sektorilla toki riittää, mutta toisaalta rohkaisevia esimerkkejä on jo vaikka muille jakaa.

Seurakuntien kannattaisi pikimmiten mahdollistaa laajamittainen sähköinen asiointi. Se palvelisi ensinnäkin seurakuntalaisia. Toisekseen se palvelisi niitä, jotka eivät vielä ole jäseniä. Ja kolmanneksi se useimmissa tapauksissa palvelisi seurakuntien taloutta työn tehostumisen kautta. Asiassa on näin ollen ainakin kaksi puolta: niin sanottu asiakaspalvelu ja sen parantaminen; sekä työntekijöiden työn helpottaminen ja tehostaminen. Mahdolliset järjestelmäinvestoinnit ja muut kulut tulevat moninkertaisesti takaisin.

Somempaa seurakuntaa edistäisi, jos ihmiset voisivat jakaa hyviä seurakunnan tarjoamia palveluita siellä missä netissä liikkuvat. Tällä hetkellä ainoat linkitettävät ja keskusteltavat aiheet ovat kirkkokriittistä klikkijournalismia. Mitään muuta kirkkoon liittyvää jaettavaa ei suomalaisilla verkossa ole.

Olisi mukava lukea ihmisten kokemuksia palvelusta, jossa esimerkiksi voisi varata papin, kanttorin, kirkon sekä muut tilat kätevästi suoraan seurakunnan kotisivuilta vaikkapa omiin häihinsä. Avioliiton esteiden tutkinnan voisi hoitaa siinä samalla. Kastepapinkin saisi kätevästi.

Yhtä lailla olisi hienoa kuulla ihmisten olevan tyytyväisiä, kun ovat kevättalvella ostaneet ja maksaneet haudanhoidon läheisensä haudalle kätevästi netissä. Loppukesästä samat ihmiset jakaisivat saamaansa haudanhoito-raporttia SoMessa, oikein kuvan kera hyvin hoidetusta kauniilla kukilla varustetusta haudasta. Tätä kuvaa olisi ilo jakaa esimerkiksi Facebookissa läheisen kuoleman muistoksi vaikkapa vuosittain aina kuolinpäivänä.

Kaikki tämä on arkea muualla, mutta ei vielä seurakunnissa. Toivoisin heitettävän roskakoriin perinteisen kirkollisen hitauden ja turhanpäiväisen jahkaamisen. Ehkä olisi aika rohkeasti kokeilla, josko sähköinen asiointi helpottaisi ihmisten olemista kirkossa. Näin ei ehkä olisi niin kovaa työntöä pois.

Kirjoittaja: Sami Ojala | Johtaja, seurakuntaliiketoiminnot | Innofactor Plc

Huippubloggaaja vinkkaa hyvän blogin salat

SimojokiHenHenriikka Simojoki on helsinkiläinen kulttuurituottaja. Hän kirjoittaa suosittua Aamukahvilla-blogia pohtien muun muassa tyyliä, matkustusta, kulttuuria ja ruoanlaittoa.

Mitkä ovat mielestäsi hyvän blogin tunnusmerkit?

– Kirjoittajansa näköinen, riittävän harkittu mutta kuitenkin samalla spontaani, kuviltaan ja teksteiltään laadukas, visuaalisesti houkutteleva ja blogin linjan ja aiheiden mukainen.

Mitä ainakin aloittelevan bloggaajan pitäisi ottaa huomioon?

– Kannattaa pohtia, mistä haluaa kirjoittaa ja miten laajasti. Mitä varten blogia kirjoitetaan ja mikä on sen kohderyhmä? Kuinka paljon haluaa tai on kannattavaa jakaa omaa tai esim. yrityksen ”henkilökohtaista” elämää? Aloittelevan bloggaajan kanattaa miettiä, mistä tai keneltä voisi saada neuvoja alkuun. Kannattaa pitää mielessä, että tarjontaa on, eikä blogi välttämättä nouse maailmanmaineeseen samantien (jos koskaan). Pahin virhe on apinoida muiden menoja. Persoonallinen, kirjoittajan tai yrityksen näköinen blogi on paras ja kiinnostavin.

Miten blogia pitäisi markkinoida, jotta se saisi mahdollisimman paljon huomiota?

– Tämä riippuu kyllä täysin blogin kohderyhmästä ja markkinaraosta. Ehkä omille tutuille kertominen voisi olla hyvä lähtökohta henkilökohtaisen blogin pitämiselle? Jos he innostuvat ja jäävät lukemaan, homma voi alkaa hiljalleen kasvamaan. Yritysblogista kannattaa kertoa aiheesta kiinnostuneiden joukossa, nostaa nettisivuilla esille jne.

Kuinka tärkeäksi menestystekijäksi arvioit blogin visuaalisen ilmeen?

– Visuaalinen ilme ja toteutus on erittäin tärkeä osa bloggaamista, joskin se on esimerkiksi muoti- ja sisustusblogeista puhuttaessa luonnollisesti vielä suuremmassa roolissa kuin vaikka poliittisessa blogissa. Laadusta on harvemmin haittaa, kun taas laaduttomuus karkoittaa lukijat helposti. Tärkeää on, että visuaalinen ilme kulkee käsi kädessä sisällön kanssa, jotta sivulle eksynyt hahmottaa vilkaisulla millaisesta blogista on kyse.

Mitä kirkolla voisi olla annettavanaan blogien maailmaan?

– A-lehtien Trendi-lehden Lily-blogiportaalissa ollut Oisko Tulta -blogi on erinomainen esimerkki, kuinka kristityt ja kirkko ”ujuttautuu” ympäristöön, joka ei periaatteessa ole heidän sanomalleen lähtökohtaisesti suosiollisinta. Erihenkiset kristityt kertoivat blogissa vuorotellen ajatuksistaan elämästä ja uskosta. Blogi sai todella hyvän vastaanoton ja viritti paljon keskustelua.

– Blogimaailman kautta kirkko voi tavoittaa ihmisiä, joita eivät muuten tavoittaisi. Usein teksti saattaa myös olla helpompi tapa kertoa haluamansa kuin live-kohtaamisen kautta. Blogi avaa mahdollisuudet visuaaliselle ilmaisulle ja uudelle tavalle tavoittaa ja toimia.

Toimittaja: Jan Ahonen

Aalto-Setälä: Armo on tärkeämpi kuin välineet

AaltoSet

Allerin toimitusjohtajan Pauli Aalto-Setälä toteaa, että kirkko on aikanaan ollut jopa edelläkävijä sosiaalisessa mediassa verrattuna moneen muuhun organisaatioon.

Viime aikojen kehitys ei ole kuitenkaan ollut aivan yhtä lupaavaa. Esimerkiksi moni kirkon ajattelija loistaa somesta poissaolollaan.

– Jos mietin omaa somekäyttäytymistä ja keitä seuraan, niin ei kirkko kauhean vahvasti ole läsnä. Olisi todella hyvä oivaltaa, miten hyvä paikka sosiaalinen media olisi käydä keskustelua kristillisistä kysymyksistä ja puolustaa jäsenyyttä sekä ottaa kantaa.

Aalto-Setälän mielestä kirkko voi tehdä somessa hengellistä työtä.

– Se kuuluu heidän tehtäväänsä ja missioonsa, joten turha varoa.

Aalto-Setälän mukaan kirkon viestintä on usein virallista ja varovaista sekä hierarkkista. Sosiaalisen median toimintamalli on täysin päinvastainen.

– Vaatii valtavasti rohkeutta yksittäiseltä kirkkoherralta tai kappalaiselta tai rippikoulunvetäjältä heittäytyä. Heitä pitäisi kannustaa, että anna palaa vaan, vaikka virallinen viestintä olisi ihmeissään, mitä tapahtuu.

Aalto-Setälä liputtaa vapaaehtoistyöntekijöiden ja vaikkapa rippikoululaisten päästämistä kirkon somekanaville vastuuseen. Esimerkiksi YouTube-osaajat löytyvät helposti riparilaisten joukosta. Valtaa on annettava osaajille.

Eri välineillä on eri kieli

Kaikilla, jotka ovat kirkossa töissä, pitäisi Aalto-Setälän mukaan olla valmiudet osallistua ja keskustella sosiaalisessa mediassa.

– Ei se ole vain piispojen ja kirkkoherrojen tehtävä. Kirkossahan on noin 20 000 työntekijää ja heistä pappeja on vähemmistö. Se on yhteisö, jolla on vahva missio ja jossa ollaan pääsääntöisesti töissä jostain muusta kuin rahallisesta syystä. Sehän on aika otollinen porukka välittämään viestiä, jos vain osaisivat ja olisi lupa.

Aalto-Setälä tietää, mistä puhuu, sillä ennen Allerille Siirtymistään hän oli kirkollisen Kotimaa Oy:n toimitusjohtaja.

Hän siirtäisi kirkon asiakaspalvelua vielä paljon nykyistä laajemmin verkkoon.

– Kaikki, mikä nyt on offline, pitäisi olla digitaalisesti saavutettavissa. Kaikki kaavakkeet, lomakkeet, eroamiset ja liittymiset sekä varaukset ja perumiset rakentaisin yksinkertaiseen ja helppoon käyttöliittymään kännykällä käytettäväksi. Ihan kaikki. Ja niin hädänalaisille kuin testamenttikysymyksiä pohtivalle pitäisi pystyä antamaan online-vastaus.

– Mitä taas esimerkiksi seurakuntatalolta paikanpäältä saa, on henkilökohtaista, läheistä, lämmintä tukevaa. Sitä pehmeää kirkkoa, mitä somen sivuilta ei voi ikinä tavoittaa. Mikään ei korvaa kuitenkaan ihmisten välistä kohtaamista.

Somepelkoon lääkkeeksi käy koulutus. Aalto-Setälän mielestä sosiaalisen median välineillä on eroja, ne ovat ikään kuin erikielisiä.

– Sen tähden niissä täytyy olla eri ihmiset tai täytyy opiskella niiden kieli. On turha puhua Ruotsissa viroa. Moni kokee vielä mielihyvää siitä, että sama viesti työnnetään joka paikkaan ja ajatellaan sitten, että se on niin laajasti jaettu. Ei se mene niin.

Aalto-Setälä liputtaa vapaaehtoistyöntekijöiden ja vaikkapa rippikoululaisten päästämistä kirkon somekanaville vastuuseen. Esimerkiksi YouTube-osaajat löytyvät helposti riparilaisten joukosta. Valtaa on annettava osaajille.

Jos halusin ärsyttää kirkon työntekijöitä…

Aalto-Setälä puhuu myös asiakkuusajattelusta. Siitä hän puhui Kotimaa Oy:n toimitusjohtajanakin.

– Asiakkuusajattelu on ollut kirkossa aina vaikeaa. Jos halusin ärsyttää kirkon työntekijöitä, puhuin heille asiakkuusstrategiasta. Tiesin, että osan tekee mieli poistua aivan välittömästi siitä. Tulee apinareaktio. Tappele tai pakene. Mutta kirkossa he vaikenivat, eivät tapelleet eivätkä paenneet.

En ostaisi mainostoimistolta enää mitään, vaan antaisin työkalut seurakunnan työntekijöille ja rohkaisisin. Rakentaisin yhdessä viestejä ja käyttäisin osan siitä yhteisestä ajasta sen viestin julkiseen strategiseen pohdintaan eli että minkä takia ylipäätään se yhteisö on olemassa.”

Kirkon ei pidä Aalto-Setälän mielestä yrittää miellyttää väärin keinoin, vaikka eri kohderyhmille pitää osata puhua heidän omalla kielellään. Jos esimerkiksi aikuinen esittää nuorta, pieleen menee.

– Helsingin seurakuntayhtymähän on ostanut joltain isolta mainostoimistolta säännöllisesti jonkin ison kampanjan. Ne ovat olleet hienoja ja ajanhermossa, mutta liian kaukana seurakuntalaisen arjesta. En ostaisi mainostoimistolta enää mitään, vaan antaisin työkalut seurakunnan työntekijöille ja rohkaisisin. Rakentaisin yhdessä viestejä ja käyttäisin osan siitä yhteisestä ajasta sen viestin julkiseen strategiseen pohdintaan eli että minkä takia ylipäätään se yhteisö on olemassa.

Aalto-Setälän mielestä mainonnan ostajat miettivät liikaa myös kanavia sen sijaan, että miettisivät pikemminkin, mitä halutaan sanoa.

– Ei tarvitse olla SnapChatissa eikä kaikkien tarvitse tubettaakaan. Oleellisempaa on, että ylipäänsä on viesti ja että se on kohdistettu eri kohderyhmille tavalla, joka tuntuu heistä tutulta ja arvokkaalta.

Viestinnän muutos on kirkon mahdollisuus

Allerin toimitusjohtajan visiossa seurakuntalaisilla pitäisi olla mahdollisuus käydä keskustelua 24/7 esimerkiksi elämänvalinnoistaan. Jonkun kirkkoa edustavan on oltava aina tavoitettavissa. Välineajattelua voi siirtää jopa syrjään, tärkeintä on kohtaaminen ja asiaosaaminen tai Aalto-Setälän sanoin substanssi.

Poliisi ja puolustusvoimat käyttävät somea yhä paremmin ja paremmin.

– Näistä kolmesta instituutiosta kirkko pärjää nyt huonoimmin, koska sen viestintä on dogmaattista. Sellainen eetos ei toimi digitaalisessa viestinnässä.

– Ei ole niin väliä, mikä se kanava on, jos valjastettaisiin kirkon joukko pohtimaan sisältöä, jolla olisi oikeasti suomalaisille merkitystä, Aalto-Setälä jatkaa ja ehdottaa sisällöksi yhtä sanaa: armo.

Toisin sanoen kirkolla on hänen mukaansa sisältö, mutta ongelmia on sen muotoilemisessa.

– Mitä jos kirkon viestintä olisi palvelujournalismia? Se olisi ihmisille, jotka ovat hädänalaisessa tilanteessa tai valinnan hetkellä. Jos siihen olisikin online-apu.

Erilaisia virityksiä jo onkin, esimerkiksi Palveleva Netti, mutta Aalto-Setälä puhuu paljon kokonaisvaltaisemmasta näkökulmasta.

– Jos viestintä on hierarkkista, kanavakohtaista ja yksisuuntaista, jää huomioimatta, että viimeisen 10 vuoden aikana viestintä on muuttunut. Siitä on tullut kokonaan dialogista ja reaaliaikaista. Tämä on todella hieno mahdollisuus instituutioille, joilla on noin iso missio, kuten lähimmäisenrakkaus ja armo.

Haastattelu: Ville Kormilainen

Koonnut jutuksi: Johannes Ijäs

Ovatko tässä seuratuimmat kirkolliset Instagram -tilit?

Seuraajamäärä on vain yksi mittareista, mutta kelpo alku selvitettäessä kuinka keskeinen asema ”kirkonmäellä” on sosiaalisessa mediassa. Edellisten listausten tavoin tämäkin perustuu alustavaan kartoitukseen, mutta saattaa hyvinkin kaivata täydennystä. Ainakin aluksi listaus koskee organisaatioita, ei henkilökohtaisia tilejä, mutta vinkit edustavista kirkollisista henkilötileistäkin ovat tervetulleita.

Tilin nimi ei aina kerro suoraan ylläpitäjätahoa. Valomerkki on pk-seudun seurakuntien verkkomedia ja Reilusti kristitty Tampereen seurakuntien tili.

Luvut 9.9. 2015

Kirkolliset organisaatiot Instagramissa

  1. Kirkko Suomessa 2085
  2. Maata näkyvissä -festarit 1251
  3. Jouluradio 1119
  4. Uskovaiset nuoret 615
  5. Ev. luth. kyrkan i Finland 612
  6. Minihartaus 561
  7. UskoToivoRakkaus 525
  8. Harjun nuoret 490
  9. Kirkon Ulkomaanapu 470
  10. Porin Teljän srk 473
  11. Lempäälän Nuori Srk 455
  12. Valomerkki.fi 420
  13. Keravan srk 412
  14. Lontoon merimieskirkko 411
  15. Me Nuoret 410
  16. Tikkurilan srk 403
  17. Isoset ry 387
  18. Reilusti kristitty 340